Koska henkilöautovalmistajien
tuotantomäärät ovat valtavan suu- ria, Parmasuo keskittyi raskaampiin kulkuneuvoihin ja löysi etsinnän jäl- keen mahdollisuuden. Meconet al- koi valmistaa yhdessä paikallisen ka- talysaattorivalmistajan kanssa ka- talysaattoreita Kazanissa toimivalle kuorma-autotehtaalle. ”Venäjälle ei ole kovin helppo
mennä yksin. Siksi pienempien yri- tysten olisi hyvä verkostoitua keske- nään ja jakaa tietoa ja kokemuksiaan maan toimintaympäristöstä. Olisi myös järkevää perustaa Venäjälle suo- malaisia teollisuuskeskuksia ja jakaa riskiä tällä tavalla”, Parmasuo pohtii.
Tieto lisää taitoa
Kumppanuuden ja allianssien edelly- tys on luonnollisesti se, että yritykset löytävät toisensa ja saavat tietoa koh- demarkkinoista. EK:n Venäjä-verkko on jo kymmenen vuoden ajan edistä- nyt suomalaisten pk-yritysten liike- toimintoja Venäjällä. ”Koska Etelä-Euroopan markkinat
ovat laman takia käytännöllisesti kat- soen kiinni, pohjoisemman Euroo- pan yritykset ryntäävät Venäjälle, jon- ka talouskasvun odotetaan pysyvän vielä pitkään reilun kolmen prosen- tin linjalla”, Venäjä-verkon puheen- johtaja, Joutsen Finland Oy:n toimi- tusjohtaja Eero Kotkasaari sanoo. Suomalaisilla on Kotkasaaren mu-
kaan etulyöntiasema Venäjällä muun muassa sen ansiosta, että meillä on itäisen kulttuurin tuntemusta ja ym- märrystä. ”EK:ssa yrityksiä palvelee erin-
omainen Venäjän asiantuntija, Timo Laukkanen. Itänaapurissa muutos on ollut jatkuvaa jo 20 vuoden ajan, ja tiedot pitää päivittää hyvin usein. Kaikille suomalaisyrityksille avoin Venäjä-verkko on ja pysyy ajan tasalla.” Myös Kotkasaari on huomannut,
että Venäjän keskiluokan vaurastu- minen ja vääjäämättä edessä olevat investoinnit teollisuuden nykyaikais-
44 1/2013
”Syvällinen kumppanuus sekä kumppanuussuhteille perustuva toimitusketju ovat tekijät, joilla suomalaisyritykset voivat menestyä.” Timo Parmasuo
tamiseen houkuttelevat yhä enem- män länsimaisia yrityksiä maahan. ”Yrityksissä ymmärretään, että ku-
kaan ei tule hakemaan tuotteita nii- den kotimaasta, vaikka ne olisivat maailman parhaita. Ne luovat kon- taktiverkostoa ja markkinoivat, vaik- ka eivät tilauksia vielä saisikaan. Pie- nemmille yrityksille tämä saattaa olla taloudellisesti raskas vaihe, ja senkin takia niiden kannattaa mahdollisuuk- sien mukaan tehdä yhteistyötä.” Joutsen Finland perusti tytäryh-
tiön Venäjälle kahdeksan vuotta sit- ten. Tätä ennen yritys oli jo harjoitta- nut vientiä Venäjälle seitsemän vuo- den ajan. ”Venäjälle menemisessä ei ollut
suuria yllätyksiä. Hankimme kaiken mahdollisen tiedon kotimaisilta ja paikallisilta asiantuntijoilta ja teim- me kaiken niin kuin laki sanoi. Ko- rostan erityisesti yritysten yhteistyö- tä. Venäjälle ei kannata mennä yksin kadunkulmaan seisomaan.”
Allianssit voittavat
Teknologiateollisuus on yhdessä TEM:n, Tekesin ja muiden kumppa- neiden kanssa kartoittanut uusia lii- ketoimintamahdollisuuksia, niin sa- nottuja isoja teemoja, joihin pienten ja keskisuurten yritysten kannattaa yhdessä tarttua. ”Periaate on yksinkertainen. Liit-
toutumalla yhteen pienet yritykset muodostavat uskottavan ja luotetta-
van kokonaisuuden, joka pystyy toi- mittamaan tuotteita ja palveluita suu- rille asiakkaille, olivat nämä sitten kauppaketjuja tai ydinvoimayhtiöi- tä. Pienet kotimarkkinayritykset ei- vät yksin pärjää kansainvälisessä kil- pailussa”, Jokinen sanoo. Yhteistyötä voidaan tehdä myös yli
rajojen. Esimerkiksi ”Uusi olefiinien krakkausteknologia” -teema perustuu patentoituun RDR-teknologiaan, jo- ka on syntynyt rakettien polttones- tejärjestelmien kehitystyön yhteydes- sä Venäjällä. ”Olefiinit ovat öljyä muodosta-
via hiilivetyjä. Venäläiset ovat kehit- täneet mullistavan teknologian 400 miljardin dollarin markkinoilla. Jos kaikki menee kaavailujen mukaises- ti, suomalaisilla pk-yrityksillä on tär- keä rooli teknologian kaupallistami- sessa ja reaktoreiden ja voimanlähtei- den valmistuksessa.” Liittoutumalla keskenään erikois-
tuneet yritykset voivat luoda täysin uudenlaisia tarjoamia suurille, usein täysin uusille asiakkaille. Tämä on paljon tehokkaampaa ja tuottavam- paa kuin se, että yritys pyrkisi itse te- kemään kaikkea. ”Tasavertaisten yritysten syvälli-
nen kumppanuus sekä kumppanuus- suhteille perustuva toimitusketju ovat tekijät, joilla suomalaisyritykset voivat pärjätä kiinalaisille kilpailijoil- leen niin kotimaassa kuin vaikkapa Venäjällä”, Parmasuo kiteyttää. ■
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60