This page contains a Flash digital edition of a book.
”Yrityksissä yhä suurempi osa arvosta syntyy tuotteiden ja palvelujen muodostamasta kokonaisuudesta.”


Rönkön mielestä Suomen menestymisen edelly-


tyksiä ei tule katsoa yksistään perinteisen teollisuu- den kannalta. Hän muistuttaa, että elinkeinoelämän arvonmuodostuksessa on viime vuosina tapahtunut merkittävä muutos: yhä suurempi osa arvosta syn- tyy tuotteiden ja palvelujen muodostamasta koko- naisuudesta. Suurin osa arvon lisäyksestä tulee toisaalta ar-


voketjun alkupäästä tuotekehityksestä ja tuotteen suunnittelusta, toisaalta ketjun toisesta päästä muun muassa huolto- ja kunnossapitopalveluista. ”Tästä arvonmuodostuksen murroksesta on mah-


dollista löytää uusia lähtöjä.” Myös palvelukonsepteista voidaan tehdä menes-


tyviä vientituotteita ja saada näin vientituloja rojal- teista. Muun muassa digitalisaatio ja vaurastuminen luovat mahdollisuuksia uusille palveluinnovaatioille ja uudelle liiketoiminnalle. ”Luovuudelle on vain taivas rajana.”


Prosessit kuntoon julkisella puolella


Palvelujen prosessi- ja tehokkuusajattelua tulisi Rön- kön mielestä viedä myös julkiselle sektorille. Kes- kustelu on jumittunut sosiaali- ja terveyspalvelui- hin, mutta tuottavuutta tulisi hakea myös muiden kunnallisten palveluiden organisoinnista. ”Mennään prosessit eikä teknologia edellä. Esi-


merkiksi terveydenhuollon it-järjestelmiä uudistet- taessa pitäisi ensin katsoa yksilöiden tarpeita, laittaa tätä palvelevat prosessit kuntoon ja vasta sen jälkeen etsiä tarkoitukseen sopiva it-järjestelmä. Nyt yrite- tään vain automatisoida nykyinen paperinpyöritys.” Ikääntyvä Suomi tarvitsee kipeästi nykyistä te-


hokkaampia julkisia palveluja. Lähtökohtana tulisi olla, että ihmisestä tehdään objektin sijaan subjekti. ”Heikoimmista on toki pidettävä huolta, mutta


muuten jokaisen tehtävänä olisi hoitaa omat asiat. Lisäksi tarvittavat palvelut tulisi voida hankkia siel- tä mistä itse haluaa.” Samalla periaatteella tuottavuutta ja työhyvin-


vointia voitaisiin lisätä myös yrityksissä. ”Ihmiset osaavat päättää omista asioistaan työpai-


kallakin. Työvoimapulan pahentuessa heikoilla on sellainen työnantaja, joka ei kouluta työntekijöitä ei- kä käy avointa dialogia heidän kanssaan.” Työpaikkojen keskustelevasta ja kannustavasta il-


mapiiristä, hyvästä johtamisesta sekä työhyvinvoin- nin paranemisesta hyötyisi koko yhteiskunta. ”Näillä asioilla voitaisiin esimerkiksi ehkäistä mie-


lenterveysongelmia ja nuorten syrjäytymistä, mikä vähentäisi julkisen sektorin kustannustaakkaa.” ■


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60