NÄKÖKULMA Jari Huovinen, EK
yrittäjyyden ja pk-yritysten näkö- kulmasta. Selvityksen havainnot tukevat kä-
Kaukana kärjestä
SUOMI sijoittuI kehnosti selvitykses- sä, missä tarkasteltiin EU:n ja sen jä- senmaiden toimintaympäristöä yrit- täjyyden ja pk-yritysten näkökulmas- ta. Kymmenen parhaan joukkoon päästiin vain talouden kasvuvauh- tia ja työllisyysasteita mitattaessa. Yritysten kannustin- ja kustannus-
ympäristöä, yrittäjyysaktiivisuutta, kasvuyrittäjyyden yleisyyttä ja yri- tysten kansainvälistymistä mitat- taessa Suomi jäi kauas kärjestä. Tulokset ilmenevät EK:n selvityk-
sestä, jossa tarkasteltiin EU:n ja sen jäsenmaiden toimintaympäristöä
sityksiä kilpailukyvyn heikkenemi- sestä lyhyellä aikavälillä. Yksikkötyö- kustannukset ovat nousseet selväs- ti enemmän kuin useimmissa muissa EU-maissa. Yrittäjyysaktiivisuudessa Suomi on vertailun keskitasoa, mut- ta talouden dynamiikassa tapahtuu vain vähän muutoksia. Toisin sanoen yrityskannan vaihtuvuus on verrat- tain pientä. Suomessa on tyypillistä, että yrit-
täjäksi ryhdytään vapauden ja itse- näisyyden toivossa. Tällöin yrityksen kasvattaminen ei ole yrittäjän ensisi- jaisena tavoitteena, koska se yleensä vaarantaa yrittäjyyden alkuperäisen tavoitteen palkkatyötä suuremmas- ta riippumattomuudesta. Voima- kasta kasvua tavoittelevia yrityksiä esiintyy meillä vähän. Yritysten halu ja kyky laajentua ul-
komaille on nihkeää. Tällä hetkellä pk-yritysten osuus kokonaisviennis- tä on vain noin 28 prosenttia, kun se esimerkiksi Ruotsissa on lähes 38 prosenttia ja Virossa peräti 75 pro-
senttia. Käytännössä Suomen vien- ti on harvojen vastuulla. Selvityksen perustella voidaan ar-
vioida, että yritysten kustannusym- päristöä on Suomessa kevennettävä investointien houkuttelemiseksi ja työllisyyden edistämiseksi. Maltilliset palkkaratkaisut, yhteisö- ja pääoma- verotuksen keventäminen sekä yri- tyksille haitallisen lisäsääntelyn pur- kaminen ja estäminen ovat yritysten listalla kilpailukykyisemmän toimin- taympäristön aikaansaamiseksi. Lisäksi pk-yritysten kansainvälisty-
mistä on edistettävä voimakkaasti. Käytännössä kyse on muun muassa näitä palveluja tarjoavien organisaa- tioiden yhteistyön tiivistämisestä se- kä panostamisesta alkuvaiheen kan- sainvälistyjien neuvontapalveluihin ja viennin rahoituksen kehittämiseen. Myös kasvuyrittäjyyttä on edistet-
tävä nykyistä tehokkaammin. Huo- miota on suunnattava alkuvaiheen nopeista kasvajista myös maltillista ja kannattavaa kasvua tavoitteleviin yrityksiin sekä yrittäjän kokonaistoi- mintaan yksittäisten yritysten tar- kastelun sijaan. ■
››
Verotus kasvua kannustamaan
Yritysten verotusta on uudistettava kannustamaan kasvua, riskinottoa ja yrittäjyyttä. Verotuksen olisi oltava yksinkertaista, ennustettavaa ja kilpai- lukykyistä kilpailijamaihin verrattuna. Yrittäjyyteen ja yritysten sukupol-
venvaihdoksiin kielteisesti vaikutta- vat pääoma- ja osinkoverotuksen se- kä perintöverotuksen kiristykset on purettava. Palvelualojen sähkövero on alen-
nettava samalle tasolle teollisuuden sähköveron kanssa. Energiaintensiivi- siä yrityksiä koskeva energiaveroleik- kuri on ulotettava pk-yrityksiin ma- daltamalla veronpalautuksen omavas- tuuosuutta nykyisestä 50 000 eurosta.
22 1/2013
Työmarkkinoiden joustavuus, osaavan
työvoiman saatavuus ja työvoiman liikkuvuus on
turvattava. Koulutusta on suunnattava
siten, että se vastaa yritysten tarpeita.
Pk-yritysten mahdollisuuksia osal-
listua julkisiin tarjouskilpailuihin on parannettava ja julkisen sektorin har- joittaman liiketoiminnan aiheuttamat kilpailun vääristymät poistettava.
Viennin rakenne uusiksi
Pk-yritysten vientiosuus on kasva- nut, mutta viennin rakennetta on edelleen monipuolistettava ja näi- den yritysten osuutta kokonaisvien- nistä kasvatettava. Pk-yritysten osuus Suomen ko-
konaisviennistä (28,1 prosenttia) on vaatimaton ja EU-maiden pie- nimpiä (esimerkiksi Ruotsissa osuus on 37,6 prosenttia ja Virossa lähes 75 prosenttia). Kansainvälistymisak- tiivisuus on kuitenkin lisääntynyt viime vuosina. Erityisesti alkuvai- heen kansainvälistyjien neuvonta- ja valmennuspalvelujen kehittämiseen kannattaakin nyt panostaa, ja Team Finlandin toimintamalli on toteutet- tava nopeasti. ■
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60