This page contains a Flash digital edition of a book.
NÄKÖKULMA Jari Huovinen, EK


yrittäjyyden ja pk-yritysten näkö- kulmasta. Selvityksen havainnot tukevat kä-


Kaukana kärjestä


SUOMI sijoittuI kehnosti selvitykses- sä, missä tarkasteltiin EU:n ja sen jä- senmaiden toimintaympäristöä yrit- täjyyden ja pk-yritysten näkökulmas- ta. Kymmenen parhaan joukkoon päästiin vain talouden kasvuvauh- tia ja työllisyysasteita mitattaessa. Yritysten kannustin- ja kustannus-


ympäristöä, yrittäjyysaktiivisuutta, kasvuyrittäjyyden yleisyyttä ja yri- tysten kansainvälistymistä mitat- taessa Suomi jäi kauas kärjestä. Tulokset ilmenevät EK:n selvityk-


sestä, jossa tarkasteltiin EU:n ja sen jäsenmaiden toimintaympäristöä


sityksiä kilpailukyvyn heikkenemi- sestä lyhyellä aikavälillä. Yksikkötyö- kustannukset ovat nousseet selväs- ti enemmän kuin useimmissa muissa EU-maissa. Yrittäjyysaktiivisuudessa Suomi on vertailun keskitasoa, mut- ta talouden dynamiikassa tapahtuu vain vähän muutoksia. Toisin sanoen yrityskannan vaihtuvuus on verrat- tain pientä. Suomessa on tyypillistä, että yrit-


täjäksi ryhdytään vapauden ja itse- näisyyden toivossa. Tällöin yrityksen kasvattaminen ei ole yrittäjän ensisi- jaisena tavoitteena, koska se yleensä vaarantaa yrittäjyyden alkuperäisen tavoitteen palkkatyötä suuremmas- ta riippumattomuudesta. Voima- kasta kasvua tavoittelevia yrityksiä esiintyy meillä vähän. Yritysten halu ja kyky laajentua ul-


komaille on nihkeää. Tällä hetkellä pk-yritysten osuus kokonaisviennis- tä on vain noin 28 prosenttia, kun se esimerkiksi Ruotsissa on lähes 38 prosenttia ja Virossa peräti 75 pro-


senttia. Käytännössä Suomen vien- ti on harvojen vastuulla. Selvityksen perustella voidaan ar-


vioida, että yritysten kustannusym- päristöä on Suomessa kevennettävä investointien houkuttelemiseksi ja työllisyyden edistämiseksi. Maltilliset palkkaratkaisut, yhteisö- ja pääoma- verotuksen keventäminen sekä yri- tyksille haitallisen lisäsääntelyn pur- kaminen ja estäminen ovat yritysten listalla kilpailukykyisemmän toimin- taympäristön aikaansaamiseksi. Lisäksi pk-yritysten kansainvälisty-


mistä on edistettävä voimakkaasti. Käytännössä kyse on muun muassa näitä palveluja tarjoavien organisaa- tioiden yhteistyön tiivistämisestä se- kä panostamisesta alkuvaiheen kan- sainvälistyjien neuvontapalveluihin ja viennin rahoituksen kehittämiseen. Myös kasvuyrittäjyyttä on edistet-


tävä nykyistä tehokkaammin. Huo- miota on suunnattava alkuvaiheen nopeista kasvajista myös maltillista ja kannattavaa kasvua tavoitteleviin yrityksiin sekä yrittäjän kokonaistoi- mintaan yksittäisten yritysten tar- kastelun sijaan. ■


››


Verotus kasvua kannustamaan


Yritysten verotusta on uudistettava kannustamaan kasvua, riskinottoa ja yrittäjyyttä. Verotuksen olisi oltava yksinkertaista, ennustettavaa ja kilpai- lukykyistä kilpailijamaihin verrattuna. Yrittäjyyteen ja yritysten sukupol-


venvaihdoksiin kielteisesti vaikutta- vat pääoma- ja osinkoverotuksen se- kä perintöverotuksen kiristykset on purettava. Palvelualojen sähkövero on alen-


nettava samalle tasolle teollisuuden sähköveron kanssa. Energiaintensiivi- siä yrityksiä koskeva energiaveroleik- kuri on ulotettava pk-yrityksiin ma- daltamalla veronpalautuksen omavas- tuuosuutta nykyisestä 50 000 eurosta.


22 1/2013


Työmarkkinoiden joustavuus, osaavan


työvoiman saatavuus ja työvoiman liikkuvuus on


turvattava. Koulutusta on suunnattava


siten, että se vastaa yritysten tarpeita.


Pk-yritysten mahdollisuuksia osal-


listua julkisiin tarjouskilpailuihin on parannettava ja julkisen sektorin har- joittaman liiketoiminnan aiheuttamat kilpailun vääristymät poistettava.


Viennin rakenne uusiksi


Pk-yritysten vientiosuus on kasva- nut, mutta viennin rakennetta on edelleen monipuolistettava ja näi- den yritysten osuutta kokonaisvien- nistä kasvatettava. Pk-yritysten osuus Suomen ko-


konaisviennistä (28,1 prosenttia) on vaatimaton ja EU-maiden pie- nimpiä (esimerkiksi Ruotsissa osuus on 37,6 prosenttia ja Virossa lähes 75 prosenttia). Kansainvälistymisak- tiivisuus on kuitenkin lisääntynyt viime vuosina. Erityisesti alkuvai- heen kansainvälistyjien neuvonta- ja valmennuspalvelujen kehittämiseen kannattaakin nyt panostaa, ja Team Finlandin toimintamalli on toteutet- tava nopeasti. ■


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60