Osaajat, innovaatiot ja ICT Menestystuotteiden syntymistä vauhdittava innovaatio- ja koulutus- järjestelmä luo edellytykset uudel- le osaamiselle ja sitä kautta kasvul- le. Suomen menestymisen elinehto- ja ovat korkeatasoinen tieteellinen tutkimus, osaaminen ja kehitystoi- minta. Julkisia panostuksia tutki- mukseen, kehitykseen ja investoin- teihin ei saa vähentää. EK katsoo talouskasvun nopeuttamisen edel- lyttävän 10 prosentin lisäystä. Julkis- ten rahoittajien tulee varmistaa, että rahastotoiminta Suomessa kehittyy positiivisesti. On myös tärkeää, että kasvuyritysten rahoituksen saantia helpotetaan.
Markkinat auki
Markkinatalouden kulmakiviä ovat avoimet markkinat ja toimiva kilpai- lu. Julkisten hankintojen arvo Suo- messa on yli 30 miljardia euroa vuo- dessa. Ne muodostavat lähes 20 pro- senttia Suomen bkt:stä. Julkista palvelutuotantoa ja sen ra-
kenteita pitää tarkastella kriittisesti. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteis- työ palvelujen tuottamisessa avaa yri- tyksille liiketoimintamahdollisuuk- sia ja tarjoaa uusia tapoja tehostaa julkista palvelutuotantoa. Tekijänoi- keussääntelyn ja -politiikan tulee vas- tata digitaalisten markkinoiden vaati- muksia ja edistää kasvua. ■
KILPAILUKYKY HEIKOISSA KANTIMISSA
S
uomalaisten hyvinvoinnin kannalta on elintärkeää, että Suomi pystyy li- säämään houkuttavuuttaan tuotan-
non, työpaikkojen sekä investointien si- jaintipaikkana. Yhtä tärkeää on, että täällä toimivat yritykset – olivatpa ne taustaltaan suomalaisia tai kansainvälisiä, tai teolli- suus- tai palvelualojen yrityksiä – menesty- vät niin vienti- kuin kotimarkkinoilla. Va- litettavasti maan kilpailukyky on nyt hei- koissa kantimissa. Kilpailukyvyn määrittely ja mittaami-
nen ei ole yksinkertaista. Julkisuudessa usein käytettyjen yleisten kilpailukykymit- tareiden täsmällinen tulkinta on epämää- räistä ja vaikeaa. Jos maiden menestymi- nen näissä kilpailukykymittauksissa ei käy käsi kädessä samojen maiden talouskasvun kanssa, niin mitä silloin oikein mitataan? Siinä määrin kun kyseessä on talouden ra- kenteellisen kilpailukykyisyyden arvioin- ti, on näillä vertailuilla toki arvonsa pitkän ajan talouspolitiikan suuntaamisessa. Hyvä kilpailukyky ilmenee käytännös-
sä siinä, että menestymme vienti- ja koti- markkinoiden ankarassa markkinaosuus- kilpailussa. Suomen kaltaisen talouden lä- pinäkyvimpiä kilpailukykytestejä on se, miten voitamme tilauksia ja kauppoja kan- sainvälisillä markkinoilla. Tämä tarkaste- lu kertoo karun totuuden: Suomi on me- nettänyt vientimarkkinaosuuksiaan koko 2000-luvun ajan. Keskeisiin kilpailijoihim- me verrattuna esitys on ollut silmiinpistä- vän heikkoa maailmanlaajuisen finanssi- kriisin jälkeen.
››
1/2013
19
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60