This page contains a Flash digital edition of a book.
”Olemme kantaneet erityistä huolta neuvotte-


luprosessista ja saaneet sillä tavalla rakennettua luottamusta. Jos työntekijäpuolta edustaisi vain yksi liitto, sopiminen olisi helpompaa. Nyt pöy- dän toisella puolella istuu neljä koalitiota, jotka edustavat kahdeksaa eri liittoa”, analysoi Mänt- täri. Viime neuvottelukierroksella saatiin sovittua,


että palkankorotuksista kolmannes jaetaan pai- kallisesti työn vaativuuden tai henkilökohtaisen pätevyyden perusteella. Jakokriteereitä on neu- votteluohjeistukseen sovittu runsaasti: työhön liittyviä kahdeksan ja henkilökohtaiseen päte- vyyteen liittyviä kuusi. Useimmin jakoperustee- na on käytetty työn vaativuuteen liittyviä kritee- reitä. ”Paikallisilla erillä on saatu korjattua raken-


teellisia vääristymiä, kun potin on voinut koh- dentaa tehtäviin, joiden palkkaus on ollut epä- suhdassa työn vaativuuteen nähden. Osaltaan paikallisista eristä sopiminen auttaa myös ke- hittämään kannustavia palkitsemisjärjestelmiä”, Mänttäri sanoo. Neuvottelut käydään joko työnantajatasol-


la tai yksikkökohtaisesti. Osapuolina ovat työn- antajan edustaja ja luottamusmies tai joku muu henkilöstön valitsema edustaja. Pienissä työyh- teisöissä neuvottelut voidaan käydä myös koko henkilöstön kanssa yhteisessä palaverissa. ”Mikäli paikallisissa neuvotteluissa ei onnis-


tuttaisi pääsemään yksimielisyyteen erän jakope- riaatteista, päättää asian työnantaja, mutta liitto- jen neuvotteluohjeistuksen kriteerien puitteissa”, Mänttäri kertoo. Tämä yhdessä potin riittävän suuruuden kanssa oli työnantajapuolen keskei- nen tavoite työehtosopimusneuvotteluissa. Vaikka työnantaja päättää -perälauta on ollut


neuvottelujen kululle tärkeää, todellisuudessa työpaikoilla eriä on jaettu hyvin sopuisasti. Sel- vityksen mukaan jaosta on päätetty yhteisym- märryksessä työnantaja- ja työntekijäpuolen vä- lillä peräti 95-prosenttisesti. ”Tämä on aito neuvotteluprosessi, ei sanelu- politiikkaa”, Mänttäri korostaa. ■


28 1/2013


”Paikallinen sopiminen edellyttää hyvää yhteisymmärrystä liittojen välillä. Tällä alalla se on löytynyt.” Pekka Karttunen


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60