TYÖSUHDEtohtori ”Järjestelmän hienous piilee sen yk-
sinkertaisuudessa, helppoudessa ja kustannustehokkuudessa. Yhden ha- kemuksen menettely toimii paitsi ha- kuvaiheessa, myös haettaessa suojaan muutosta”, kertoo WIPOssa kansainvä- listen mallirekisteröintien parissa työs- kentelevä Päivi Lähdesmäki. Kansainvälisten hakemusten määrät
ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Vuonna 2011 tilastoitiin lähes 2 400 kansainvä- listä mallirekisteröintiä, jotka sisälsivät reilut 11 000 mallia. Useimmin suojaa haettiin EU-alueelle naapurimaineen.
Sopimus laajenemassa
”Etelä-Korea on ilmoittanut liittyvänsä Geneven-asiakirjaan. Myös Kiina kes- kustelee WIPOn kanssa mahdollisesta liittymisestä”, Lähdesmäki kertoo. Kiinassa tehtiin vuonna 2011 noin
520 000 kansallista mallioikeushake- musta. Viime vuosina kaikista maail- man mallirekisteröinneistä yli puolet on haettu Kiinassa. Suomi liittyi Geneven-asiakirjaan
vuonna 2011, mutta EU-jäsenyyden pe- rusteella suomalaisyritykset ovat voi- neet hakea rekisteröintejä jo vuodesta 2008. Viime vuonna Suomesta jätettiin 14 rekisteröintiin johtanutta hakemus- ta, jotka sisälsivät yhteensä 95 mallia. ”Suomen osuus kaikista malleista oli
alle prosentin.” Asiointi hoituu yhdellä kielellä
Suomalaisyritysten kiinnostus Aasian- markkinoihin tulee lisäämään rekiste- röintejä alueella. Intian, Kiinan ja Bra- silian kasvavat keskiluokat ostavat yhä enemmän kulutustavaroita, mikä lisää suojan tarvetta. Keskimääräinen EU:n ja sen tär-
keimmät naapurimaat kattava hake- mus viidelle mallille maksaa vain kol- manneksen siitä, minkä suojan hake- minen erikseen jokaisesta kansallisesta virastosta maksaisi. Kustannussäästöä tulee myös siitä, että hakemusmenette- ly hoidetaan yhdellä kielellä. Geneven-asiakirjaan on liittynyt 60
maata. ■ 6/2012 55
Lainopillinen asiamies Markus Äimälä, EK
MILLOIN VOIDAAN SOPIA
KOEAJASTA? TYÖSUHTEEN alussa voi olla enintään neljän kuu- kauden pituinen koeaika. Työsopimus voidaan pur- kaa tuona aikana ilman normaaleja irtisanomis- perusteita. Purkaminen ei saa kuitenkaan johtua syrjivistä tai epäasiallisista syistä. Koeaika ei ole automaattinen, vaan siitä pitää
erikseen sopia. Jos työnantaja purkaa työsopimuk- sen koeajan perusteella, riitatilanteessa pitää pys- tyä näyttämään toteen, että koeajasta on sovittu. Sen vuoksi asiasta kannattaa aina sopia kirjallisesti. Koeajan hyödyntämiseen ei tarvita erityisiä perus-
teita. Työnantaja voi tehdä esimerkiksi sellaisen pe- riaatepäätöksen, että kaikkien työsuhteiden alkuun sovitaan koeaika. Tähän pääsääntöön on muutama poikkeus. Koe-
aikaa voidaan käyttää vain työsuhteen alussa. Siitä ei voida sopia silloin, kun työntekijä vaihtaa tehtäviä työsuhteen aikana. Tällöin kyseeseen tulee kuiten- kin sellainen järjestely, jossa kummallakin osapuolel- la on tietyn määräajan sisällä oikeus vaatia työnte- kijän palaamista entisiin työtehtäviinsä. Koeajan tarkoituksena on selvittää, onko työnte-
kijä sopiva siihen työhön, johon hänet on palkattu. Näin ollen koeajasta ei korkeimman oikeuden mu- kaan saa myöskään sopia, jos työntekijä on tehnyt yrityksessä samoja työtehtäviä jo aikaisemmin ei- kä aikaisemmasta työsuhteesta ole kulunut kovin pitkää aikaa. Työnantaja voi joskus haluta rekrytoida yrityksessä
töissä olleen vuokratyöntekijän omaan palvelukseen- sa, kun vuokratyösuhde päättyy. Tällaisesta tilantees- ta on työsopimuslaissa erityissäännös: jos työnteki- jä tulee tekemään samoja tai samankaltaisia työteh- täviä, koeajan pituudesta on vähennettävä se aika, jonka hän on aikaisemmin ollut yrityksessä vuokra- työntekijänä. ■
Tällä palstalla EK:n asiantuntijat ratkovat työsuhteisiin liittyviä pulmia.
33%500
milj. euroa
Kuntien yritysilmastotutkimuksen mukaan 33 pro- senttia perheyrityksistä antaa kunnissa toteutetulle ”On itsestään selvää, ettei EU:n tule ottaa tykset suhtautuva myös muita yrityksiä kriitti- semmin nykyiseen yritysilmastoon. EK:n tek män tutkimuksen perusteella perheyritykset odottav t kuntapäättäjiltä lisää aktiivisuutta muun muassa Ole Johansson EK:n kevätkokouksessa 22.5.
tulevien sukupolvenvaihdosten edistämisessä.
elinkeinopolitiikalle heikon arvosanan. Perheyri- yksipuolisesti käyttöön finanssitransaktioveroa. Yksin Suomen työeläkejärjestelmälle veron käyttöönotto aiheuttaisi jopa 500 miljoonan euron vuotuiset kustannukset.”
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60 |
Page 61 |
Page 62 |
Page 63 |
Page 64 |
Page 65 |
Page 66 |
Page 67 |
Page 68