Infrasijoituksille ominaista pitkäjänteisyys


Eläkevakuuttaja Ilmarisessa listaamattomista si- joituksista vastaava johtajaEsko Torsti kertoo, et- tä yhtiö tutkii mielellään infrastruktuurikohteita. Ilmarinen on lisännyt viime vuosina omistus-


taan kantaverkkoyhtiö Fingridissä. Vaikka valtio omistaa yhtiöstä enemmistön, kyseessä on Ilma- riselle merkittävä infrastruktuurisijoitus. ”Olemme portfoliosijoittaja, sillä emme voi ol-


la enemmistösijoittaja. Reunaehtona on vähem- mistösijoittajan rooli.” Kun Vattenfall myi Suomessa paikalliset säh-


köverkkonsa, Ilmarinen meni mukaan niihin si- joittaneeseen konsortioon. Joukossa oli muun muassa jättipankki Goldman Sachsin infrastruk-


tuurirahasto. Lisäksi Ilmarinen on ollut pienel- lä osuudella mukana Valtatie 7:ssä Koskenkyläs- tä Kotkaan, jossa on pääsijoittajana ranskalainen infrastruktuurirahasto Meridiam. ”Valtatie 7:n kohdalla tien käytettävyyden yllä-


pito on osa kokonaisuutta.” Yleisesti kokemukset hankkeista ovat Torstin


mukaan positiivisia. ”Lopputulosta on liian varhaista arvioida. Inf-


ralle sijoituksena on ominaista pitkäjänteisyys, mikä sopii eläkesijoittajalle hyvin.” ”Meidän täytyy päätyä omissa arvioissamme


siihen, että tuotto suhteessa riskiin on riittävän iso.” Suomen valtion korkomenot eivät tällä het-


kellä päätä huimaa, joten nykytilanteessa Suomi pystyy hankkimaan hyvinkin edullista rahoitusta kansainvälisiltä markkinoilta. Mahdollisen infra-


››


Silloin tullaan keskusteluun inf-


rastruktuurin omistamisesta. Usein unohdetaan, että omistus voi olla myös ositettua. Esimerkiksi kunnan lisäksi omistajana voi olla yksityinen rahoittaja. ”Yhteiskunnallisten velvoitteiden


huolehtimista varten on riittävät työkalut. Toimintaa voidaan säädel- lä muun muassa osakassopimuksel- la ja yhtiöjärjestyksellä.” Yksityistäminen herättää kuiten-


kin vahvoja mielipiteitä. Monien mielissä siihen liittyy ideologinen va- raus. Usein nostetaan esiin Britannian rautateiden yksityistäminen 1990-lu- vulla. ”Tämä esimerkki tulee esiin aina.


Britanniassa tehtiin perustavia ajatus- virheitä: rataverkkoyhtiölle ei kirjattu riittävän selkeää ja pitkäjänteistä yh- teiskunnallista velvoitetta, rahat ke-


24 6/2012


rättiin nopeasti, eikä infrasta pidet- ty huolta.” Leviäkankaan mukaan pelot ei-


vät aina perustu realistiseen harkin- taan. Luovilla rahoitusmalleilla on mahdollista edesauttaa yhteisen hy- vän toteutumista ja lisätä samalla lii- ketoimintamahdollisuuksia. Myös kuntatalouden ongelmat puoltavat uudenlaista ajattelua. ”Näkökannat ovat usein selkeästi


puolesta tai vastaan. Tutkijan näkö- kulmasta tällainen ideologinen jako on keinotekoinen.” Kuntapäättäjät ovat jo tottuneet ti-


laaja-tuottajamalliin. Siitä ei ole pitkä matka infrastruktuurin laajempaan yksityiseen rahoittamiseen.


Tasaista kassavirtaa


”Väittäisin, että pääomaa löytyy, kun takaisinmaksun ongelma ratkais-


taan”, Leviäkangas toteaa. ”Monet sijoittajat sanovat, että he


haluavat sijoittaa suoraan projektiin, eivät rahastojen kautta.” Infrastruktuurissa sijoittajia kiin-


nostaa erityisesti tasainen kassavir- ta. Esimerkiksi lentokenttämaksut tai kotitalouksien sähkönkäyttö luo- vat suhteellisen riskittömiä tulovirto- ja vaihtelevissakin suhdanteissa. Infrastruktuuriin sijoitettaessa tu-


lee ottaa huomioon yhteiskuntavas- tuu. Myös päätösvaltaa on oltava val- mis jakamaan. Joka tapauksessa inf- rastruktuuriin sijoittamisen hyödyt leviävät laajalle. ”Suomi elää viennistä, ja sitä tukeva


infrastruktuuri on elintärkeä. Vienti- teollisuuden logistiikkakustannukset ovat meidän hyvinvointimme kan- nalta oleellisia. Ne pitää pystyä pitä- mään kohtuullisella tasolla.” ■


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60  |  Page 61  |  Page 62  |  Page 63  |  Page 64  |  Page 65  |  Page 66  |  Page 67  |  Page 68