korjausvelka ei näy niin kuin pitäisi”, Leviäkangas pohtii. Korjausvelkaa syntyy riittämättö-


män ylläpidon seurauksena. Peruste yksityisten rahoittajien mukaan ot- tamiselle onkin yksinkertainen: kor- jausvelka olisi otettava aidosti huomi- oon, eikä infrastruktuuri pääsisi rapis- tumaan yhtä helposti. Leviäkankaan mukaan käyttä-


jä maksaa -periaate olisi kustannus- ten ja tuottojen osalta läpinäkyväm-


pi kuin nykyiset kirjavat käytännöt. Esimerkiksi satamiin verrattuna ka- tuverkko on kunnan kirjanpidos- sa pelkkä kustannustekijä. Myös ul- koiset kustannukset – kuten melun, päästöjen ja onnettomuuksien vaiku- tukset – katetaan paikallisesti. ”Käyttäjä maksaa -periaate olisi


myös yhteiskunnallisesti oikeuden- mukaisempi, kunhan se suunnitel- laan taiten.” Hän muistuttaa, että yhteiskunnan


edusta tulee huolehtia sitä tarkem- min, mitä kriittisempi infrastruktuuri on kyseessä. Vesi, lämpö ja sähkö ovat välttämättömyyshyödykkeitä. ”Ne pitää tarjota kaikille, eikä niil-


lä saa ylettömästi rahastaa.” ”Liikkuminen voisi olla astet-


ta markkinaehtoisempaa toimintaa. Jostain syystä liikenteessä ja sen inf- rastruktuurissa on nykyisin vähem- män markkinaehtoisuutta kuin vaik- kapa sähkössä ja vedessä.”


››


KUSTANNUKSILLA


EK:n johtavan asiantuntijan Tiina Haa- pasalon mukaan yksityiselle infrastruk- tuurisijoittamiselle pitäisi luoda enem- män mahdollisuuksia. Sijoittaminen tulisi tehdä houkuttelevammaksi ja muutosta arvioida myös käyttäjien näkökulmasta. Käyttäjä maksaa -periaatetta sovelle- taan Suomessa jo laajasti, mutta mak-


HUOMATTAVA VAIKUTUS YRITYKSIIN


superusteet vaihtelevat. Väylämaksut, lentoasemamaksut ja erilaiset ympä- ristöpalvelumaksut ovat tästä esi- merkkejä. Lisäksi liikenteeseen, ener- giaan ja jätteisiin kohdistuu nousevia veroja. Myös monet maksut ovat ve- roluonteisia, jolloin ne nostavat yri-


tysten kustannuksia. Tällainen kehitys heikentää Suomen kilpailuky kyä. Maksujen merkitys kasvaa, jos pe-


rinteisestä budjettirahoituksesta pää- tetään siirtyä yksityisen rahoituksen suuntaan. Verojen ja maksujen vaiku- tuksia yrityksille pitäisikin Haapasalon mukaan katsoa nyt ja tulevaisuudessa kokonaisuutena. ■


6/2012


23


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60  |  Page 61  |  Page 62  |  Page 63  |  Page 64  |  Page 65  |  Page 66  |  Page 67  |  Page 68