Brasilia valmistautuu suuriin urheilujuhliin. Maa isännöi jalkapallon MM-kisoja vuonna 2014 ja olympialaisia vuonna 2016.


Brasilia vetää henkeä Brasilia on ollut viime vuosina Etelä- Amerikan menestystarina. Sen talous kasvoi vuonna 2010 peräti 7,5 prosent- tia, mutta viime vuonna kasvu hiipui 2,7 prosenttiin. Sen sijaan Perun, Kolumbian sekä Chilen taloudet kasvavat tällä het- kellä 6–7 prosentin vuosivauhtia. Brasilia on kuitenkin mantereen eh-


doton suurvalta. Sen väkiluku on puolet koko Latinalaisen Amerikan väestöstä ja talous 60 prosenttia koko maanosan ta- loudesta. Viime vuonna se ohitti Britan- nian maailman kuudenneksi suurimpa- na taloutena. Alkusyksystä Brasilia ilmoitti elvyttä-


vänsä maan taloutta 66 miljardilla dol- larilla. Lisäksi hallitus investoi vuoden 2014 jalkapallon MM-kisoihin ja vuo- den 2016 olympialaisiin. Ja rahaa Brasi- lialla on. Esimerkiksi maan valuuttava- ranto on 370 miljardia dollaria. Brasilialla on alueella selvät isännän ot- teet, mutta se ei tunnu haittaavan mui-


40 6/2012


ta. Latinalaisen Amerikan maat ovat kes- kenään hyvissä väleissä, eikä alueella ole suuria ratkaisemattomia poliittisia ongel- mia sodan uhasta puhumattakaan.


Jättiluokan infrahankkeita


Brasilia oli tärkeä vaikuttaja Etelä-Ame- rikan maiden valtavassa IIRSA-hank- keessa, joka yhdistää maanosan tie- ja vesiliikennereitit ja energiansiirron toi- siinsa. Jättimäiseen urakkaan kuuluu yli 700 maantien, sillan, lentokentän ja vesi- väylän rakentaminen. Hanke sai alkunsa kahdentoista Etelä-Amerikan maan pre- sidentin kokouksessa Brasiliassa vuon- na 2000. Yksi IIRSA:n mielenkiintoisimmista


projekteista on viime vuonna valmistu- nut Interoceanico Sur -tie, joka yhdistää Perun ja Brasilian tieverkot toisiinsa. Tie muutti todeksi kolmesataa vuotta van- han unelman Atlantin ja Tyynenmeren yhdistämisestä. Brasilialaisen rakennus- ja energiayhtiön Odebrechtin rakenta-


Lahjonta ja protektionismi vähentyneet


Vaikka Latinalaisessa Amerikas- sa on tapahtunut paljon myön- teistä kehitystä, vanhat paheet – korruptio ja protektionismi – ovat vielä läsnä, joskin vähene- vässä määrin. Finpron Meksikon- toimiston päällikkö Nina Jaakko- la kertoo, että 15 vuoden aikana ihmisten suhtautuminen lahjon- taan on muuttunut suuresti. ”Meksikossa, Costa Ricassa ja


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60  |  Page 61  |  Page 62  |  Page 63  |  Page 64  |  Page 65  |  Page 66  |  Page 67  |  Page 68