piiskalla ja porkkanalla, on harjoitettava ekspansiivista finanssipolitiikkaa, jotta talouskasvuun saadaan vauh- tia. Uskon, että tällainen politiikka saisi kansan tuen.”


Kaikki voittavat


Vartiainen on reformeja ehdottaessaan saanut usein huomata, että keskustelu politiikassa kääntyy aina hä- viäjiin ja voittajiin, ja että suuri kuva helposti hämär- tyy. ”Tietysti jokainen reformi kohtaa vastustusta jos-


sain puolueessa. Kristilliset haluaisivat enemmän ko- tihoidon tukea, joka heikentää naisten työn tarjontaa. Työttömyysturvan leikkaa- minen ja eläkeiän nostami- nen ovat vasemmistopuolu- eille äärettömän vaikeita asi- oita. Omistusasumisen tuista tinkiminen on kokoomuslai- sille vastenmielistä, mutta se mahdollistaisi yleisen työn ve- rotuksen keventämisen.” ”Olen kuitenkin optimis-


tinen. Hyvät kompromissit ovat mahdollisia. Poliittisilla päättäjillä on vahva kannustin kasvattaa työn tarjontaa, kos- ka silloin ikäviä säästö- ja ve- ronkorotuspäätöksiä tarvitsee tehdä paljon vähemmän. Tässä pelissä kaikki voittavat.” Parasta, mitä Suomessa Vartiaisen mukaan voisi ta-


se, että kortistosta työelämään tai puolipäiväisestä ko- kopäiväiseen työhön siirtyminen tuottaa monessa ta- pauksessa vain mitättömän tulonlisän. ”Työttömyysturva, asumistuki, kotihoidontuki


ja toimeentulotukituki ovat työvoiman tarjontaan vaikuttavia tekijöitä, joiden kriittiseen tarkasteluun meillä täytyy olla rohkeutta. Hallitus on jo joihin- kin epäkohtiin puuttunut, mutta paljon on vielä teh- tävissä.” Vartiainen uskoo, että vahvalla tahdolla myös nuo-


”On tärkeätä, että


työmarkkina järjestöjen johtajat ymmärtävät, että heillä on


eläkeikäpäätösten kautta vastuu koko hyvinvointivaltion rahoituksesta.”


pahtua, olisi että jokin hallituskoalitio, esimerkiksi tä- mä nykyinen, ottaisi työn tarjonnan ja kestävyysvajeen hoitamisen poliittiseksi teemakseen ja yrittäisi saavut- taa toisen mandaatin. ”Laajapohjainen hallitus voisi hakea kansalta etukä-


teen valtakirjaa sellaisiin päätöksiin kuin eläkeiän nos- to ja tiukempi työhönottovelvollisuus. Ruotsissa näin tapahtui, ja siellä aivan selvästi työlinja ja työn tarjon- ta ovat hallitukselle kysymyksiä, joissa yritetään jatku- vasti uutta. Useita reformeja on saatu läpi, ja niillä on ollut työllisyyttä parantava vaikutus.” Keskeisiä keinoja työn tarjonnan ja osallistumisas-


teen nostamiseksi ovat muun muassa sosiaaliturvan uudistaminen, asuntomarkkinoiden kehittäminen, eläkeiän nosto, työttömyyseläkeputken poisto, työn verotuksen alentaminen ja työperäisen siirtolaisuu- den tarveharkinnasta luopuminen.


Työnteko kannattavaksi Vartiaisen mukaan Suomessa pahimpia ongelmia on


30 6/2012


risotyöttömyyteen on löydettävissä ratkaisu. ”Miksi Saksassa, Sveitsissä, Itävallassa ja Hollan- nissa nuorisotyöttömyys on paljon vähäisempää kuin Suomessa? Niissä maissa on vahva oppisopimusperinne. Nuoret menevät töihin pie- nellä palkalla, kun oppimis- sisältö on suuri. Ammattiliit- tojen ei pitäisi vaatia työehto- sopimusten minimipalkkoja, kun mukana on iso oppimis- sisältö. Ruotsissakin kaavail- laan uutta juridista työsuhde- muotoa nuorisolle.” Suomen erityispiirre esi-


merkiksi Ruotsiin verrat- taessa on se, että kaikkein tär- keimmät reformit ovat työ- markkinajärjestöjen käsissä.


”Eläkeikä ja eläkejärjestelmän parametrit ovat kysy-


myksiä, joihin työmarkkinajärjestöjen ja Jukka Pek- karisen ryhmän odotetaan nyt löytävän järkeviä vas- tauksia. Jos niitä ei löydy, hallituksen ja eduskunnan pitää mielestäni ottaa tässä asiassa vastuu.” ”On tärkeätä, että työmarkkinajärjestöjen johtajat


ymmärtävät, että heillä on vastuu muustakin kuin elä- kejärjestelmän kestävyydestä. Heillä on eläkeikäpää- tösten kautta vastuu koko hyvinvointivaltion rahoi- tuksesta.” Vartiainen on ehdottomasti sitä mieltä, että hyvin-


vointivaltion rahoittaminen on järkevää myös jatkos- sa.


”On moneen kertaan osoitettu, että hyvinvointival-


tio ei syö pieneltä taloudeltamme menestyksekkään taloudenpidon edellytyksiä, vaan päinvastoin tukee niitä. Parhaimmillaan hyvinvointivaltio on valmen- taja, joka auttaa jokaista menestymään globaalissa ta- loudessa. Tämä meidän on hyvä pitää mielessä. Tällä hetkellä osa julkisista palveluista ja tulonsiirroista ei kannusta meitä tsemppaamaan.” ■


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60  |  Page 61  |  Page 62  |  Page 63  |  Page 64  |  Page 65  |  Page 66  |  Page 67  |  Page 68