Helsingin Hiljaisuuden kap- peli (vas.) ja Rovaniemen Tiedekeskus Pilke (oik. alhaalla) ovat esimerkkejä suomalaisesta puuosaami- sesta. Suomen luontokeskus Haltia (oik. ylhäällä) nou- see Espooseen ja avautuu keväällä 2013.


PUUTA, BETONIA, TERÄSTÄ ja LASIA


HELSINGIN Kampissa sijait- sevan Hiljaisuuden kappelin ulkoseinää peittävät taivute- tut kuusirimat, ja sisäseinän muodostavat kahteen suun- taan kaartuvat, jyrsityt ter- valeppälankut. ”Teimme paljon ainutker-


taista ja kokeellista puun- työstöä”, kertoo hankkeen pääsuunnittelijana toimi- nut arkkitehti Mikko Sum- manen Arkkitehtitoimisto K2S:stä. Hänen mukaansa hanke


ajoi suunnittelijat hakemaan tietoa lukuisilta asiantun- tijoilta, muun muassa käsi- työn ja automaation taitajil- ta. Voisi kuvitella, että puura-


kennukset olisivat jatkossa luonteva erikoistumiskoh- de kymmenvuotiaalle ark- kitehtitoimistolle. ”Puu on hieno mahdolli-


suus, mutta tulemme var- masti käyttämään terästä, betonia ja lasia yhtä lailla. Materiaali valikoituu suun- nittelutyön aikana koh- teen mukaan.” K2S-arkkitehtien viimei-


sin työ lipuu ensi keväänä Katajanokan rantaan. Kel- luvan toimistorakennuk- sen runko on terästä ja si- sustus pitkälti puuta. ”Se on ensimmäinen ta-


lo, johon olen suunnitellut kölin.”


kiksi Keski-Euroopassa, Englannissa ja Ruotsissa. Puurunkoisia asuinkerrostaloja on koko Suomes- sa vain nelisenkymmentä. Uusia hankkeita on kuitenkin vireillä monin verroin. Käynnissä on vähintäänkin maltillinen mur-


ros, mutta Heikkisen mukaan puuta joutuu edel- leen erikseen perustelemaan. Perustelkaamme siis. Puu on kotimainen, uusiutuva ja kustannus- tehokas materiaali, jonka moni kokee tunnelmal- lisena hyvän olon tuojana.


Selityksiä ja saavutuksia


Miksei puusta ole sitten rakennettu? Suomessa, betonirakentamisen paratiisissa, puurakennuk- silta on vaadittu jopa parempaa paloturvaa kuin muilta materiaaleilta. Yli nelikerroksisia puutalo- ja on pidetty lähes mahdottomina, kunnes mää- räykset muuttuivat viime vuonna. ”Rakensimme Heinolaan viisikerroksisen puu-


talon vanhoilla määräyksillä. Se vaati automaat- tisen sammutusjärjestelmän, paloteknisen selvi-


50 6/2012 ››


ARKKITEHTI K2S TEEMU LAHTINEN


LAHDELMA & MAHLAMÄKI


LAHDELMA & MAHLAMÄKI


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60  |  Page 61  |  Page 62  |  Page 63  |  Page 64  |  Page 65  |  Page 66  |  Page 67  |  Page 68