täjyysvapaan avulla hän voisi kypsy- tellä ideaansa ja olla henkilökohtai- sesti kehittämässä siitä prototyyppiä. Parhaimmillaan tästä saattaisi kehit- tyä keksijälle jopa uusi työ yritykses- sä”, Peltola tähdentää. Suurten yritysten innovaatio-oh-
jelmissa ei Peltolan mukaan yleensä ole pulaa ideoista. Ongelmana on ide- oiden jalostaminen. ”Yleensä keskitytään ideointivai-
heeseen. Alkuinnostuksen jälkeen kiinnostus lopahtaa, vaikka idea olisi hyväkin. Meiltä puuttuvat ohjelmat, joilla viedä niitä eteenpäin. Kehottai- sin paneutumaan ideoiden kypsytte- lyyn, testaamiseen ja palautteen ha- kemiseen. Esimerkiksi living labeja, joissa yritykset innovoivat yhdessä asiakkaiden kanssa, on Suomessa vain kourallinen,” Peltola harmittelee.
Innovoinnista kapea ymmärrys
”Vähintään yhtä tärkeä kuin innovaa- tio on sen kaupallistaminen: varmis- taminen, että alkuperäinen ideam-
me kohtaa kuluttajan kaupassa sel- laisena kuin pitikin. Siinä voisimme kansakuntana pärjätä paljon parem- min”, säestää toinen Muutostekijät- ryhmän jäsen, Fazerin johtaja Heli Arantola. Suomalainen käsitys innovaatiois-
ta on Arantolan mielestä kaiken kaik- kiaan kapea ja luutunut. Innovaatiolla tarkoitetaan yleensä teknistä laitetta tai ratkaisua, jolle voidaan hakea pa- tentti. Palvelu- ja johtamisinnovaa- tioita ei arvosteta kuten tuoteinno- vaatioita. Tämä yltää jopa tilastointiin saakka. Tilastokeskuksen innovaatio- tilastoissa esimerkiksi kaupan tutki- mus- ja kehityspanostukset näyttävät nollaa, koska uusia palvelukonsepteja ei oteta mukaan. ”Se näkyy myös yrittäjäkuvassa.
Yrittäjä on mielestämme henkilö, jo- ka keksii teknologian ja alkaa raken- taa konetta. Emme nosta sankareiksi niitä, jotka osaavat kaupallistaa vaik- kapa hissejä ja satamanostureita”, Arantola moittii.
Kyseenalaistettavaksi joutaa Aran-
tolan mielestä myös kehitysproses- seja verhoava turha salamyhkäisyys, jolla menetetään enemmän kuin saa- vutetaan. Saattaa jopa jäädä huomaa- matta, että oma loistava idea onkin jo kaikilla muilla. ”Liikesalaisuuden kova ydin on pal-
jon pienempi kuin Suomessa on to- tuttu ajattelemaan. Eivät innovaatio- prosessit ja osaaminen minun mie- lestäni mitään salaisuuksia ole. Jopa liiketoimintamallien kehittämisessä useimmat asiat ovat todella vaikei- ta kopioida, vaikka kertoisi koko re- septin.”
Muutosta on johdettava
Arantola muistaa koko työelämänsä ajan kuulleensa hokemaa, että ympä- ristön muutosvauhti kasvaa ja kilpai- lu kiristyy. ”Kaikki muuttuu, siispä sinunkin
on muututtava. Ei semmoinen in- nosta ketään. Johtajien tehtävänä on konkretisoida muutos”, Arantola al- leviivaa. Eikä riitä, että asiat kerrotaan stra-
tegiatasolla. ”Ihmisille pitää sanoa, mitä muu-
tos merkitsee tässä yrityksessä ja si- nun henkilökohtaisessa työssäsi. Mitkä ovat ne tehtävät, jotka vievät strategiaa käytäntöön ja mitkä voi- vat tällä kaudella jäädä vähemmälle. Johtaja ei voi delegoida näitä valinto- ja alaisilleen.” ”Ainahan ei ole niin, että koko yh-
tiön pitää muuttua, vaan että tekemi- sen sisältö muuttuu. Useissa yrityk- sissä riittää, että tulee uusia tuotteita, konsepteja ja bisnesmalleja”, Aranto- la muistuttaa. ■
Uudistusideoita on helppo heittää ilmaan. Todellinen muutos vaatii kär- sivällisyyttä ja ku- rinalaista ongelmi- en ratkaisemista.
Vaikeita asioita saa myytyä niitä kuvittamal- la ja parodioimal- la. Uudistajan vas- tuulla on puhua sellaista kieltä, jo- ta ymmärretään.
Kriittisissä muutos- kohdissa pitää ottaa kädenmitta vanhaan. Muuten sotketaan van- ha eikä onnistuta uu- dessa. Isoissa yrityksis- sä uusi on pitkään hit- sin pientä.
Jälkikäteen anteeksipyytä- minen on mo- nesti parempi tapa kuin luvan pyytäminen ja sen odottelu.
Tekemisen pitää herättää tunteita. Excuse me? -fiiliksen aikaan- saaminen on hyvä asia!
34
6/2012
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60 |
Page 61 |
Page 62 |
Page 63 |
Page 64 |
Page 65 |
Page 66 |
Page 67 |
Page 68