This page contains a Flash digital edition of a book.
täjyysvapaan avulla hän voisi kypsy- tellä ideaansa ja olla henkilökohtai- sesti kehittämässä siitä prototyyppiä. Parhaimmillaan tästä saattaisi kehit- tyä keksijälle jopa uusi työ yritykses- sä”, Peltola tähdentää. Suurten yritysten innovaatio-oh-


jelmissa ei Peltolan mukaan yleensä ole pulaa ideoista. Ongelmana on ide- oiden jalostaminen. ”Yleensä keskitytään ideointivai-


heeseen. Alkuinnostuksen jälkeen kiinnostus lopahtaa, vaikka idea olisi hyväkin. Meiltä puuttuvat ohjelmat, joilla viedä niitä eteenpäin. Kehottai- sin paneutumaan ideoiden kypsytte- lyyn, testaamiseen ja palautteen ha- kemiseen. Esimerkiksi living labeja, joissa yritykset innovoivat yhdessä asiakkaiden kanssa, on Suomessa vain kourallinen,” Peltola harmittelee.


Innovoinnista kapea ymmärrys


”Vähintään yhtä tärkeä kuin innovaa- tio on sen kaupallistaminen: varmis- taminen, että alkuperäinen ideam-


me kohtaa kuluttajan kaupassa sel- laisena kuin pitikin. Siinä voisimme kansakuntana pärjätä paljon parem- min”, säestää toinen Muutostekijät- ryhmän jäsen, Fazerin johtaja Heli Arantola. Suomalainen käsitys innovaatiois-


ta on Arantolan mielestä kaiken kaik- kiaan kapea ja luutunut. Innovaatiolla tarkoitetaan yleensä teknistä laitetta tai ratkaisua, jolle voidaan hakea pa- tentti. Palvelu- ja johtamisinnovaa- tioita ei arvosteta kuten tuoteinno- vaatioita. Tämä yltää jopa tilastointiin saakka. Tilastokeskuksen innovaatio- tilastoissa esimerkiksi kaupan tutki- mus- ja kehityspanostukset näyttävät nollaa, koska uusia palvelukonsepteja ei oteta mukaan. ”Se näkyy myös yrittäjäkuvassa.


Yrittäjä on mielestämme henkilö, jo- ka keksii teknologian ja alkaa raken- taa konetta. Emme nosta sankareiksi niitä, jotka osaavat kaupallistaa vaik- kapa hissejä ja satamanostureita”, Arantola moittii.


Kyseenalaistettavaksi joutaa Aran-


tolan mielestä myös kehitysproses- seja verhoava turha salamyhkäisyys, jolla menetetään enemmän kuin saa- vutetaan. Saattaa jopa jäädä huomaa- matta, että oma loistava idea onkin jo kaikilla muilla. ”Liikesalaisuuden kova ydin on pal-


jon pienempi kuin Suomessa on to- tuttu ajattelemaan. Eivät innovaatio- prosessit ja osaaminen minun mie- lestäni mitään salaisuuksia ole. Jopa liiketoimintamallien kehittämisessä useimmat asiat ovat todella vaikei- ta kopioida, vaikka kertoisi koko re- septin.”


Muutosta on johdettava


Arantola muistaa koko työelämänsä ajan kuulleensa hokemaa, että ympä- ristön muutosvauhti kasvaa ja kilpai- lu kiristyy. ”Kaikki muuttuu, siispä sinunkin


on muututtava. Ei semmoinen in- nosta ketään. Johtajien tehtävänä on konkretisoida muutos”, Arantola al- leviivaa. Eikä riitä, että asiat kerrotaan stra-


tegiatasolla. ”Ihmisille pitää sanoa, mitä muu-


tos merkitsee tässä yrityksessä ja si- nun henkilökohtaisessa työssäsi. Mitkä ovat ne tehtävät, jotka vievät strategiaa käytäntöön ja mitkä voi- vat tällä kaudella jäädä vähemmälle. Johtaja ei voi delegoida näitä valinto- ja alaisilleen.” ”Ainahan ei ole niin, että koko yh-


tiön pitää muuttua, vaan että tekemi- sen sisältö muuttuu. Useissa yrityk- sissä riittää, että tulee uusia tuotteita, konsepteja ja bisnesmalleja”, Aranto- la muistuttaa. ■


Uudistusideoita on helppo heittää ilmaan. Todellinen muutos vaatii kär- sivällisyyttä ja ku- rinalaista ongelmi- en ratkaisemista.


Vaikeita asioita saa myytyä niitä kuvittamal- la ja parodioimal- la. Uudistajan vas- tuulla on puhua sellaista kieltä, jo- ta ymmärretään.


Kriittisissä muutos- kohdissa pitää ottaa kädenmitta vanhaan. Muuten sotketaan van- ha eikä onnistuta uu- dessa. Isoissa yrityksis- sä uusi on pitkään hit- sin pientä.


Jälkikäteen anteeksipyytä- minen on mo- nesti parempi tapa kuin luvan pyytäminen ja sen odottelu.


Tekemisen pitää herättää tunteita. Excuse me? -fiiliksen aikaan- saaminen on hyvä asia!


34


6/2012


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60  |  Page 61  |  Page 62  |  Page 63  |  Page 64  |  Page 65  |  Page 66  |  Page 67  |  Page 68