TOIMITUS- johtajalta
Vienti on kapealla pohjalla
pea kärki erottuu vieläkin selkeämmin, jos otetaan tarkasteluun viisi suurinta viejää. Niiden osuus ko- konaisviennistä oli 24 prosenttia. Suomen vahvojen toimialojen, kuten metsä-,
U
kemian-, sähkö- ja elektroniikkateollisuuden sekä metallien ja metallituotteiden, viennistä viiden suu- rimman yrityksen osuus oli selvästi yli puolet. Lu- vut osoittavat, että Suomen ulkomaankauppa on keskittynyt suurimpien yritysten käsiin. Suomen vienti on vuoden 2009 romahduksen jäl-
keen kehittynyt selvästi keskeisiä kilpailijamaitam- me Saksaa ja Ruotsia heikommin. Suomen tavara- vienti on yhä taantumaa edeltänyttä aikaa niukem- paa, mutta kilpailijamaissa tuo taso on jo ylitetty. Pk-yritysten tuotannosta viedään paljon epäsuo-
rasti osana isojen yritysten vientiä. Aiemmin alihan- kintana valmistetuille tuotteille haetaan nyt omia asiakkaita. Team Finlandin kaltaiset vienninedistä- mistoimet ovat tärkeitä.
FINANSSIKRIISI ja EU:n vaatimaton talouskasvu lykkäävät viennin elpymistä. VM:n ennuste arvioi Suomen talouskehityksen heikoksi ja investointias- teen alentuneen pysyvästi. EK:n luottamusindikaat- torit kertovat niin ikään laskusuunnasta. Suomi on menettänyt kilpailukykyään erityisesti
vuodesta 2008 alkaen. Viroon valuu tasaisesti yri- tyksiä houkuttelevan yrityspolitiikan vuoksi. Yksik- kötyökustannuksissa Suomen kilpailukyky Saksaan nähden on jäänyt jälkeen lähes 20 prosenttia. Ruotsi näytti määrätietoisuuttaan yritystensä
etujen puolustajana laskemalla yhteisöveroa 22 prosenttiin ensi vuoden alusta. Myös EK toisti vaa- timuksensa yhteisöveron laskusta, mutta valtiova- rainministeri teilasi sen tuoreeltaan.
SUOMEN kilpailukykyä syövät vuodesta toiseen sa- mat ongelmat: työurien pidentäminen on kesken, eläkepäätökset puuttuvat, kestävyysvaje pahenee ja yritysten sekä työn verotusta pitäisi kiristämi-
sen sijaan keventää kunnolla kasvun aikaansaami- seksi. Taakkaa kasvatetaan vielä erilaisilla ympä- ristöperusteisilla lisäkustannuksilla. Rikkidirektiivin jälkeen uhkaavat muut ympäristö- ja ilmastovaati- musten kiristykset. Kilpailukykytekijöiden murentuessa on yhä vai-
keampaa perustella sijoittajille, miksi Suomeen kan- nattaisi investoida. Kun investointimaisema on epävarma, päätök-
siä uusista investoinneista Suomeen ei tehdä. Mo- ni yritysjohtaja onkin tokaissut turhautuneena, että kyllä meidän yritys pärjää, mutta pärjääkö Suomi. ■
”Suomen kilpailukykyä syövät vuodesta toiseen samat ongelmat.”
LKOMAANKAUPPATILASTON mukaan Suomen viennin kokonaisarvo oli 57 miljardia euroa vuonna 2011. Tuosta summasta kymmenen suurimman yri- tyksen osuus oli kolmannes. Viennin ka-
PS.
”Yritysten on osatava reagoida nopeasti erilaisiin uhkakuviin. Vaikka yrityksellä menisi hyvin juuri nyt, markkinatilanne määrää yrityksen kannatavuuden pidemmällä tähtäimellä.”
Mikko Pukkinen Pohjois-Savon maakuntaseminaarissa 21.9.2012 6/2012 11
SUSA JUNNOLA
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60 |
Page 61 |
Page 62 |
Page 63 |
Page 64 |
Page 65 |
Page 66 |
Page 67 |
Page 68