This page contains a Flash digital edition of a book.
TYÖSUHDEtohtori


Aquamec sai läpileikkauksen vienti kaupan rahoitus vaihtoehdoista


TAMPEREELLA toimiva Aquamec suunnitte- lee, kehittää ja myy matalanveden ruoppauk- seen tarkoitettuja Watermaster-ruoppausaluk- sia. Näitä erikoiskoneita valmistetaan vain Suo- messa, ja 15 henkilöä työllistävällä Aquamecillä onkin asiakkaita ympäri maailmaa. Jo kymme- nen vuotta maltillisesti kasvaneella yrityksel- lä on tähän mennessä ollut vientiä yli 50 maa- han, joten vientikaupan rahoitusvaihtoehtojen tuntemus on tärkeää. ”Haimme mukaan Finnveran Vientikaupan


rahoitus -ohjelmaan käytännön tarpeesta. Kun vienti muodostaa noin 95 prosenttia liikevaih- dostamme, halusimme tietää tarkemmin, mil- laisia rahoitusvaihtoehtoja voisimme tarjota asiakkaillemme”, kertoo toimitusjohtaja Lau- ri Kalliola. Kalliolan mukaan ohjelma oli hyödyllinen ja


vastasi tiedontarpeeseen. ”Vaikka asiat saattoivat olla entuudestaan


tuttujakin, sai ohjelmassa hyvän läpileikkauk- sen eri rahoitusvaihtoehdoista. Oli myös hy- vä, että ohjelmassa toimittiin ikään kuin kol- mikantana yrityksen, pankin ja Finnveran kes- ken. Näin saatiin tehokkaasti kaikki osaaminen käyttöön.” Vientikaupan rahoitus -ohjelma tarjoaa pk-


yrityksille tietoja ja konkreettisia työkaluja vientikauppojen rahoitukseen. Kalliola näkee tämän tyyppisen ohjelman tärkeäksi mahdol- lisuudeksi yrityksille. ”Rahoitusosaamisen lisääminen ja syven-


täminen hyödyttävät varmasti kaikkia vienti- kauppaa tekeviä yrityksiä. Rahoituksen järjes- tymisellä saattaa olla joskus jopa ratkaiseva merkitys yksittäisessä kaupassa”, hän korostaa.


Asiantuntija Juhan Åström, EK


MILLOIN TYÖNANTAJALLE SYNTYY OMAVASTUUTA


TYÖTTÖMYYSTURVASSA? TYÖTTÖMYYSTURVAN enimmäiskesto on pääsääntöises- ti 500 päivää. Ikääntyneelle työttömälle voidaan maksaa työttömyyspäivärahaa tätä pidemmältä ajalta. Puhutaan ns. lisäpäivistä. Käytännössä lisäpäivärahaoikeuden piirissä on henkilö,


joka alkaa saada työttömyyspäivärahaa noin 57 vuoden ja yhden kuukauden iässä. Ikäraja on vuonna 1955–1956 syn- tyneillä 58 vuotta ja yksi kuukausi. Vuonna 1957 ja sen jäl- keen syntyneillä putki-ikä nousee edelleen, ja on 59 vuot- ta ja yksi kuukausi. Lisäpäiviä voi saada aina 65 vuoden iän täyttämiseen saakka. Työnantajan omavastuu koskee tilanteita, joissa työnte-


kijä alkaa saada työttömyyspäivärahan lisäpäiviä. Omavas- tuuta syntyy ensinnäkin tilanteissa, joissa työnantaja irti- sanoo työntekijän taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä. Omavastuuta syntyy myös silloin, kun työnantaja on myö- tävaikuttanut työntekijän irtisanoutumiseen. Tyypillisin ti- lanne on se, että työnantaja työsuhteen päättyessä mak- saa työntekijälle tukipaketin. Työnantajan omavastuu realisoituu, kun työttömyysput-


ki-iässä oleva työntekijä alkaa saada työttömyysturvan li- säpäiviä. Omavastuu lasketaan lisäpäivien alkamisesta 63 vuoden ikään. Työttömyysturvan omavastuu koskee tietyn kokoisia yri-


tyksiä. Jos yrityksen palkkasumma on alle 1,7 miljoonaa euroa, omavastuuta ei ole ollenkaan. Omavastuu on enim- millään 80 prosenttia lisäpäivämenoista. Täysi vastuu kos- kee yrityksiä, joiden palkkasumma on vähintään noin 27 miljoonaa euroa. Palkkasumman ollessa 1,7 miljoonan ja 27 miljoonan välillä omavastuuaste kasvaa lineaarisesti. Työttömyysturvan omavastuujärjestelmää hallinnoi Työt- tömyysvakuutusrahasto. TVR:n nettisivuilta (www.tvr.fi) löy- tyy laskuri, jonka avulla työnantaja pystyy arvioimaan irti- sanomisesta aiheutuvan maksun suuruuden. ■


Institute of Finland MIF ja Kansain- välinen kauppakamari ICC. Jos yritykselläsi on jo kokemusta


viennistä, mutta vientikauppoihin liittyvät rahoitusmahdollisuudet ei- vät ole sitä kaikkein tutuinta aluet- ta, Vientikaupan rahoitus -ohjelmas- ta voisi olla hyötyä. Kevään mittaan yrityksiltä saatu palaute kertoo, että ohjelma tarjoaa hyvän tilaisuuden op- pia uutta ja syventää tietämystä vien- nin rahoituksesta. ■


Tällä palstalla EK:n asiantuntijat ratkovat työsuhteisiin liittyviä pulmia.


90%500


Tasa-arvosuunnitelmia tehdään yrityksissä hyvin kattavasti. EK:n selvitys osoittaa, että yli 90 pro- ”On itsestään selvää, ettei EU:n tule ottaa kentelee yrityksissä, joissa tasa-arvosuunnitelma on tehty tai tekeillä. Täyteen kattavuuteen on dotonta päästä, kosk


yrityskenttä muuttuu milj. euroa


senttia EK:n jäse yritysten h nkilöstöstä työs- yksipuolisesti käyttöön finanssitransaktioveroa. Yksin Suomen työeläkejärjestelmälle veron mahkäyttöönotto aiheuttaisi jopa 500 miljoonan euron vuotuiset kustannukset.” henkilöstömäärän vaihtelun vuoksi.


jatkuvasti muun muassa yritysjärjestelyjen ja Ole Johansson EK:n kevätkokouksessa 22.5.


5/2012


57


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60  |  Page 61  |  Page 62  |  Page 63  |  Page 64  |  Page 65  |  Page 66  |  Page 67  |  Page 68