KUNTATALOUS TASAPAINOON
EK:n johtaja Jussi Mustonen tiivis- tää kunnallispolitiikan lähivuosien haasteen yhteen lauseeseen: ”Kun- tatalous on saatava nopeasti tasapai- noon, sillä nykymenoa ei veronmak- sajien kukkaro eikä koko kansanta- lous kauan kestä.” Mustonen muistuttaa, että väes-
tömme ikääntyy eurooppalaisittain vertaillen ennätystahtia, ja eläkkeel- le siirtyy jo lähivuosina enemmän vä- keä kuin työmarkkinoille on uusia tulijoita. Samalla entistä pienempi joukko aktiiviväestöstä joutuu kan- tamaan alati raskaampaa verotaak- kaa, jolla turvataan kotikunnan pe- ruspalvelut. Väestön ikääntymisestä johtuvat
julkiset menot nousevat jo lähivuo- sina noin neljä prosenttia ripeämmin kuin Suomen bkt. Huomattava osa tästä kustannuspaineesta kohdistuu suoraan kuntiin, joille veronkiristyk- set ovat olleet perinteinen talouden tasapainotustyökalu. Mustosen mielestä tämä polku on
kuitenkin kuljettu loppuun. ”Jos kuntien nopeasti kasvavia ra-
hoitustarpeita paikataan jatkossa- kin pelkästään verotusta kiristämäl- lä, voi keskimääräinen kunnallisvero nousta seuraavien kymmenen vuo- den kuluessa jopa lähelle 30:tä pro- senttia. Jokainen ymmärtää, että se on kestämätön taso”, hän muistuttaa.
Tarkkaa taloudenpitoa ja rakenneremontteja
Heikentyvä huoltosuhde ja sen ai- heuttamat ongelmat on toki tiedos- tettu myös kunnissa. Päätöksiä on kuitenkin lykätty monessa Suomen kolkassa eteenpäin, kun kohdalle on osunut lyhyen matalalennon jälkeen uusi noususuhdanne tai paikkakun- nalle on saatu houkutelluksi vahvas- ti kasvava työllistäjä. ”Nyt tällaisia pelastusrenkaita ei
ole vuosiin näköpiirissä”, kokenut ekonomisti vakuuttaa.
24 5/2012 Kuntatalouden peruspulmana
on hänen mielestään juuri tempoi- levuus. Heikommassa suhdanneti- lanteessa eletään usein suu säkkiä myöten, mutta suhdanteiden kir- kastuessa ollaan valmiita hyvinkin reippaaseen velan- ja riskinottoon. Samalla ei varauduta riittävästi pa- han päivän varalle. Kunnat voisivatkin Mustosen mu- kaan ottaa oppia valtion tarkasta ta-
”Julkiset menot nousevat jo lähivuosina noin neljä prosenttia ripeämmin kuin Suomen bkt.”
louslinjasta, jossa velkataakkaa ke- vennettiin taloudellisesti vahvoina vuosina ripeään tahtiin. ”Tästä me kaikki olemme euro-
kriisin pitkittyessä hyötyneet. Valtio velkaantuu taas vauhdikkaasti, mut- ta luottoluokituksemme on erittäin vahvassa kunnossa.”
Mistä tehokkuutta?
Mustosen mielestä toimintatapoja on mietittävä perusteellisesti uusik- si etenkin sosiaali- ja terveydenhuol- lon puolella. Myös julkisen sektorin tietojärjestelmien yhtenäistäminen tuo kustannussäästöjä ja lisää tehok- kuutta. Jo hyviksi todettuja ratkaisu- ja ja käytäntöjä on pystyttävä monis- tamaan kunnasta toiseen. ”Vireillä oleva kuntauudistus on tär- keä, mutta se ei yksin ratkaise koko ongelmaa. Siihen tarvitaan perus- teellista pohdintaa palvelurakentees- ta ja linjauksia siitä, mitkä palvelut tuotetaan itse ja mitkä hankitaan sopiviksi katsotuilta kumppaneilta. Markkinatalous kyllä huolehtii ter- veestä kilpailusta.” ■
Lisää alueellista ajattelua
Rukakeskuksen ja Pyhätunturi Oy:n hallituksen puheenjohtajaKari Jussi Aho. Hän uskoo isompien ja elinvoi- maisempien kokonaisuuksien tuo- van kunnalliseen päätöksentekoon lisää talousosaamista, resursseja, pai- nopisteajattelua ja pitkäjänteisyyttä. Aho toivoo liitosten yhtenäistä-
K
vän myös lupakäytäntöjä, joissa on kuntien kesken huomattaviakin ero- ja. Mitalin kääntöpuolena voi toki ol- la, etteivät kaikki asiat etene isom- man kunnan rattaistossa aivan enti- seen malliin. ”Matkailussa, kuten myös muilla
toimialoilla, tarvitaan joka tapauk- sessa selvästi nykyistä enemmän seu- dullista ajattelua. Kuntien keskinäi- sen työpaikka- ja verokilpailun sijaan pitää miettiä, mikä on koko alueen kannalta järkevä työnjako ja mihin kehityspanoksia kannattaa asettaa”, Aho tiivistää. Matkailualalla kunnallista päätök-
sentekoa seurataan tarkasti etenkin maankäytössä, kaavoituksessa ja pe- rusinfrastruktuurin rakentamisessa. Aho kuitenkin muistuttaa, että pe- rinteisten liikenneväylien ja kunnal- listekniikan lisäksi kunnan muiden palveluiden on oltava kunnossa. Sii- hen tarvitaan sekä riittäviä verotulo- ja että osaavia kumppaneita. ”Matkailijat hyödyntävät yhä
enemmän myös lomapaikkakuntan- sa tarjoamia palveluja. Jos ne tuotta- vat pettymyksen, mennään seuraa- vaksi jonnekin toisaalle”, hän tiivis- tää. ■
untaliitosten ja aiempaa tii- viimmän alueellisen yhteis- työn puolesta liputtaa myös
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60 |
Page 61 |
Page 62 |
Page 63 |
Page 64 |
Page 65 |
Page 66 |
Page 67 |
Page 68