CASE ITALIA


Koneen oppisopimushenkinen koulutus on avannut väyliä työelämään ehkäisten nuorisotyöttömyyttä useissa maissa. Henkilöstöjohtaja Kerttu Tuomas ke- räsi Koneen parhaimpien oppisopimusmallien kul- makivet. Erityisen toimivat mallit löytyivät Koneen hallituksen puheenjohtajan Antti Herlinin mukaan Italiasta sekä Australiasta. Italian oppisopimusohjelma on 1990-luvun lopus-


ta asti kestänyt käytäntö, jossa koulunsa päättäneitä koulutetaan tekniikan ammattilaisiksi. Ohjelma kes- tää kaksi vuotta, ja siihen sisältyy vähintään 50 puh- dasta koulutuspäivää. Työjaksojen aikana toimintaa ohjaa tuutori, sillä oppisopimuskoulutettava ei saa työskennellä yksin. Koulutuksessa tähdätään viralli- seen lisenssikokeeseen, jonka suorittamista edelly- tetään Italiassa hissien huoltamiseen. Testin läpäis- seet koulutettavat saavat kahden vuoden jälkeen va- kituisen työsopimuksen Koneelle. Oppisopimuskoulutettava maksaa yritykselle 60


prosenttia normaalin työntekijän aiheuttamista ku- luista. Lisäksi sosiaalimaksuja on alennettu, ja viran- omaiset kattavat osan koulutuskustannuksista. Ne valvovatkin koulutusohjelmia tarkasti. Italiassa vie- tiin läpi vuonna 2008 myös myynnin oppisopimus- koulutus yliopistosta valmistuneille. Australian malli on perusteiltaan vastaava, tosin


nelivuotinen. Oppisopimuskoulutettavan palkka nou- see asteittain. Ensimmäisenä vuonna se on vajaat 40


Koneen hissiasentajat Italiassa ovat oppineet työnsä oppisopimusohjelmassa.


prosenttia normaalipalkkaan verrattuna. Neljäntenä vuonna osuus on jo noin 85 prosenttia. Pitkälle viedyn oppisopimuskoulutuksen ansiosta


Koneen ei ole tarvinnut Italiassa rekrytoida valmiita osaajia kilpailijoilta. Samalla uudet työntekijät ovat jo valmiiksi kasvaneet yhtiön työskentely- ja turval- lisuuskulttuuriin. Lisäksi sitouttaminen ja koulutta- minen lisäävät nuorien motivaatiota. Keskeytyspro- sentti yli kahdensadan oppisopimuskoulutettavan joukossa onkin ollut pieni. Myös paikalliset ammat- tiliitot ja viranomaiset ovat tunnustaneet koulutus- ohjelman arvon.


lä hetkellä kannusta varsinkaan mata- lapalkkatöihin. ”Verotuksen ja työttömyysturvan


täytyy toimia yhdessä niin, että nuo- ren kannattaa hakeutua töihin.” Kun keskustelu kääntyy nuorten


palkkatasoon, Johansson heittää pal- lon ay-liikkeelle. ”Oppisopimuskoulutus on keino, jo-


ta Suomessa kannattaisi kokeilla laa- jemminkin.” Oppisopimuskoulutuksen parhaita


puolia on vastuun jakautuminen ta- saisemmin nuoren, työnantajan ja yh- teiskunnan välillä. ”Se on osoittautunut erittäin toimi-


vaksi malliksi Keski-Euroopan mais- sa, esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa. Olen kysynyt, miksei meillä, sillä kai- ken lisäksi oppisopimus houkuttelee


nuoria töihin paremmin kuin monet muut järjestelmät.” Varsinkin pk-yrityksillä on vaikeuk-


sia löytää osaavaa työvoimaa. Samal- la niiden resurssit kouluttaa henkilös- töä omin voimin ovat vaatimattomam- mat verrattuna suuryrityksiin. ”Oppisopimus parantaisi pk-yritys- ten asemaa tässä suhteessa.”


Yritykset ja koulut yhteistyöhön Suomessa nuorisotyöttömyys on lä- hes kolminkertainen verrattuna ikään- tyneempään väestöön. Kesän kynnyk- sellä nousi otsikoihin työttömien nuor- ten hälyttävä määrä: lähes 30 000 alle 25-vuotiasta. ”Olen haastanut kaikki asianomaiset talkoisiin asian korjaamiseksi. Odottai-


sin erityisesti, että palkansaajajärjes- töt ottaisivat asian omakseen.” ”Haluaisin heidän osallistuvan tal-


koisiin rakentavalla ja positiivisella ta- valla.” Järjestöjen odotetaan saavan toi-


menpide-ehdotuksia valmiiksi mar- raskuussa. Johansson on keskustellut asiasta


myös opettajakoulutusta kehittävien asiantuntijoiden kanssa. Hänestä yri- tysten ja koulujärjestelmän osaami- sen yhdistäminen loisi paljon mah- dollisuuksia. ”Meillä on jonkinlainen juopa koulu-


tuksen ja työelämän välillä. Pelkään, että työelämää ei riittävästi tunneta kouluissa. Tässäkin on kaikilla tehtä- vää. Yritysten ja koulujen välistä yh- teistyötä tulee lisätä.” ■


5/2012


17


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60  |  Page 61  |  Page 62  |  Page 63  |  Page 64  |  Page 65  |  Page 66  |  Page 67  |  Page 68