TÄSTÄ ON kysymys
Jarrut päälle ylämäessä S
uomen julkinen talous ei viime taantuman synkimpänä vuotenakaan rikkonut EU:n va- kaussopimuksen kolmen prosentin alijäämä-
rajaa. Nautimme ennätysmatalista valtionkorois- ta, ja Suomi on saanut kokoaan suuremman äänen EU-näyttämöillä. Julkisen talouden vaje on kuiten- kin hallituksen suurimpia huolenaiheita.
Miksi talouspolitiikkaa kiristetään Suomessa, EK:n vastaava ekonomisti Simo Pinomaa? Suomessa julkisen talouden tasapainoon kuuluu myös eläkejärjestelmän ylijäämä. Muissa EU-mais- sa vastaavaa korjausta ei yleensä tehdä. Tämä peittää sen tosiasian, että Suomessa valtio ja kunnat ovat pahasti alijäämäisiä. Niiden yhteenlaskettu alijäämä on tänä vuonna yli neljä prosenttia bkt:sta. Lisäksi nurkan takana odottaa väen vanhenemi-
nen. Kuluvan vuosikymmenen lopulla Suomella on kyseenalainen kunnia olla EU:n ikääntynein maa mitattuna eläkeläisten määrällä suhteessa työikäi- siin. Tämä supistaa työvoiman tarjontaa, hidastaa talouskasvua ja kasvattaa valtion ja kuntien menoja nykyrahassa noin kahdeksan miljardia euroa.
Leikkaako hallitus menoja yhtä paljon kuin nostaa veroja? Hallitus on sopinut, että menoleikkauksia ja veron- kirityksiä tehdään yhtä paljon. Viime kevään kehys- riihessä tästä linjasta kuitenkin luovuttiin. Valtion menoja leikataan hallituskaudella 1,2 miljardilla eu- rolla, mutta veronkiristyksiä tulee paljon enemmän. Veromuutosten kokonaisuus muodostuu useis-
ta verotusta kiristävistä ja keventävistä päätöksistä. Merkittävä osa kevennyksistä (muun muassa yhtei- söveron korotettu jako-osuus) kohdistuu kuntiin. Siksi kansalaisiin ja yrityksiin kohdistuvia veron- korotuksia tulee enemmän kuin 1,2 miljardia eu- roa, joka on vain valtion saama verotulojen lisäys. Kun valtion ja kuntien keskinäiset rahavirrat
huomioidaan, yritysten ja kansalaisten kontol- le tulee kiristyksiä noin 1,7 miljardia euroa vuosi- na 2013–2015. Osa veromuutoksista on väliaikai- sia (muun muassa bisnesenkelien verovähennys ja t&k-vähennys). Ellei näitä toimia jatketa, kiristys vuosille 2013–2016 on yhteensä jopa 1,9 mil- jardia euroa. Menoleikkauksista arviolta 250 mil- joonaa euroa kohdistuu kuntien valti-
5/2012 35
onosuuksiin. Todennäköisesti kunnissa ei ryhdytä aitoihin säästötoimiin, ja valtion kiristystoimet joh- tavat kunnallisveron kiristyksiin. Se entisestään li- sää veronkiristysten painoa.
Mikä hallituksen linjassa mättää? Suomen julkistalouden ongelmat aiheutuvat pää- osin ikääntymisestä. Niihin ei ole tarkoituksen- mukaista reagoida veronkiristyksin heikossa suh- dannetilanteessa. Paras lääke julkisen talouden ter- vehdyttämiseen on työurien pidentäminen. Näitä päätöksiä hallitus on saanut niukasti kasaan. Viennin yskiessä Suomen vaisut kasvunäkymät
ovat yksityisen kulutuksen varassa. Energia- ja lo- gistiikkaverot rankaisevat teollisuutta. Ansiotulo- ja arvonlisäverotuksen kiristäminen heikentää osto- voimaa ja leikkaa kasvulta siivet. Talous ei ole edes toipunut vuoden 2008 romahduksesta. Hallituksen veronkiristykset vahvistavat julkista-
loutta vuoteen 2015 mennessä vain parilla miljardil- la, mikä tuskin riittää täyttämään hallituksen alijää- mätavoitetta. OECD:n laaja tutkimustieto osoittaa, että tilanne olisi parempi, mikäli hallitus painottai- si enemmän menoleikkauksia. ■
”Ansio- ja arvonlisäverojen kiristäminen heikentää ostovoimaa ja leikkaa kasvulta siivet.”
EK:n vastaava ekonomisti Simo Pinomaa
Kuva Marjut Hentunen
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60 |
Page 61 |
Page 62 |
Page 63 |
Page 64 |
Page 65 |
Page 66 |
Page 67 |
Page 68