Esimerkiksi pakkasista norjalaiset eivät tiedä mitään. Kyl- mäosaamiselle tulee siis kova kysyntä”, Niini maalailee.
Valtiollinen allianssi tähtäimeen
Aker Arctic on löytänyt markkinansa Norjasta jo kauan sitten omin voimin, mutta suurin osa suomalaisyrityk- sistä kaipaisi vetoapua. ”Suomen pitäisi pian pyrkiä valtiotason ”sateenvarjo-
sopimukseen” Norjan kanssa, jotta pääsisimme teknolo- giakumppanina osallisiksi Norjan huikeaan kehitykseen. Presidentti Niinistön pitäisi ottaa asia esille valtiovierai- lullaan. Norjassa on rahaa, meillä on osaamista, joten yh- teinen intressi on olemassa”, visioi Niini. Öljyntuotanto pohjoisessa on osa norjalaista politiik-
kaa. Alueella on myös uusia, yllättäviäkin toimijoita: ENI Italiasta, Det norske ja ruotsalainen Lundin. Norjalaiset asioivat Niinin mukaan mielellään suomalaisten kanssa, paljon mieluum- min kuin esimerkiksi ruot- salaisten. Siksi Niini pitää tällaista valtiollista raamis- opimusta täysin realistise- na, mikäli liiasta varovai- suudesta päästään eroon. ”Esimerkiksi Suomen
”Norjalaiseen vuonokulttuuriin kuuluu toisen kunnioitus, ja vaikkei asioita ole paperilla, suullisesti sovittu pitää.”
arktinen strategia on tur- han ulkopoliittislähtöi- nen. Norja on omassaan määritellyt rohkeasti pyr- kivänsä johtavaksi arktisen
teknologian maaksi vuoteen 2020 mennessä. Tavoite ei ole pelkkä poliittinen julkilausuma, vaan siihen tähdä- tään tosissaan, muun muassa hallituksen käynnistämi- en teknologia ohjelmien avulla.”
Infrainvestoinnit liikkeelle
”Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Suomella pitäi- si olla rohkeutta rakentaa jäämeren rata, kunnon rauta- tie Kirkkoniemeen. Sitä kautta Suomesta tulisi luonnol- linen toimija Finnmarkiin. Tämä Norjan takapihahan on vuoristoa, eikä Norjalla itsellään ole tarjota sinne mitään infrastruktuuria. Kaiken teollisen toiminnan luonnolli- nen tukiasema on Suomessa”, Niini sanoo. Jäämeren radan puolesta puhuu sekin, että Itämeren
merikuljetusten hinta nousee rikkidirektiivin takia. Poh- joisessa ne eivät kallistu vielä pitkään aikaan. Rata palveli- si myös suomalaista kaivosteollisuutta, jolle se avaisi pää- syn syvänmerensatamaan. Tuotteet voisi lastata isoihin laivoihin ja viedä suoraan kaukomaille. ■
42 5/2012
Kestävä kehitys on norjalaisissa raken- nusprojekteissa tärkeä arvo. Pelkkä energiate- hokkuus ei yksin riitä, Petteri Lautso kertoo.
E
nergiatehokkailla ratkaisuilla on ky- syntää Norjassa, vaikka maa on ener- gian suhteen omavarainen. Rakenta- misen energiatehokkuutta säädellään tarkasti. ”Energiatehokkuuden vienti on oi-
keaa bisnestä eikä juhlapuheita. Näis- sä hankkeissa konkretisoituu asiak- kaan saama hyöty”, kertoo kestävän kehityksen johtaja Petteri Lautso Ruukki Constructionista. ”Varsinaista kasvua haemme ke-
hittyviltä markkinoilta, mutta van- hat markkina-alueet – kuten Norja – ovat Ruukin liiketoiminnan vank- ka tukijalka. Käsityksemme on, ett- eivät investoinnit siellä ainakaan hyy- dy. Suhdanteet eivät vaikuta rakenta- miseen samalla tavoin kuin muualla, ja monenlaista isoa rakennusta tarvi- taan koko ajan.”
Energiapihit komponentit
Ruotsi ja Norja ovat Suomen ja Ve- näjän jälkeen Ruukki Constructionin
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60 |
Page 61 |
Page 62 |
Page 63 |
Page 64 |
Page 65 |
Page 66 |
Page 67 |
Page 68