Juha Roppola Hän alleviivaa, että ilman sellaista
politiikkaa, joka luo kasvua ja kan- nustaa riskinottoon, Suomi ei tule menestymään. Suomessa on samat ongelmat edelleen. Työurien piden- täminen on kesken, eläkepäätök- set puuttuvat, kestävyysvaje pahe- nee ja yritysten sekä työn verotus- ta pitäisi keventää kunnolla kasvun aikaansaami- seksi. Lisäksi taakka kasvaa rikkidirektiivin kaltaisilla uusil- la määräyksillä. ”Yleinen ar-
Zitting on erittäin huolestunut ke- hityksestä, jossa yrittäjien reppuun lastataan koko ajan lisää kiviä. Jos- sain vaiheessa reppu ratkeaa. Tämä näkyy jo yritysten kiihtyvänä yt-aal- tona. ”Meillä on hirveän vähän tuot-
”Jokainen yrittäjä
vostus yrit- täjyyttä koh- taan on hyvällä mallilla, mut- ta enemmän tarvittaisiin toimia ja kannustusta. Tässä ei ole onnistuttu. Yrittäjyyteen kuuluu myös omistajuus, ja siksi yh- teiskunnan pitäisi tukea myös laa- jasti omistajuutta.” EK:n johtaja Pentti Mäkinen
muistuttaa yritysten hallinnollisen taakan jatkuvasta kasvusta. Tätä tuo myös koulutuskannusteen lisäbyro- kratia. Työehtosopimuksen pitäi- si hänen mukaan mahtua taskuun. Sacotecin toimitusjohtaja Antti
kokee, ettei meidän maailmaa tunneta. Hallitus kuvittelee, että rahaa tulee aina jostain.”
teita, joita revitään käsistä. Ja tähän päälle tulee sitten päästökaupan, rikkidirektiivin, energian- ja ruu- an hinnannou- sun, Yle-veron sekä koulutus- päivien kaltaisia lisärasitteita. Ta- kamatka muihin kasvaa koko ajan. ”Maan kuuden
puolueen hallitus ei löydä poliittis-
ta liimaa. Eikö suomalainen työ ole liimaa,” Zitting ihmettelee. Hän pyysi koulutuspäiviä kan-
nattavia yrittäjiä nostamaan käten- sä pystyyn. Yksikään käsi ei noussut. Valtuuskunnan pitkäaikainen jä-
sen Eero Kotkasaari tiivistää mo- nen yrittäjän tunteen: ”Jokainen yrittäjä kokee, ettei
meidän maailmaa tunneta. Hallitus kuvittelee, että rahaa tulee aina jos- tain”. ■
Lauri Ihalainen: Viennin kivijalat murroksessa
Työministeri Lauri Ihalainen muis- tuttaa Euroopan tärkeydestä vienti- vetoiselle Suomelle. Joudumme koh- taamaan ”kaksoishaasteen”. Rakenne- muutos etenee eurokriisin varjossa. ”Kaikki vientimme kivijalat ovat
murroksessa”, Ihalainen toteaa. ”Meillä on kohta 10 000 ict-osaajaa
vailla työtä.” Hänestä tässä ajassa on paljon
epävarmuutta, mutta myös mahdolli- suuksia. Esimerkiksi metsä- ja tekno- logiateollisuudessa tapahtuu paljon myönteisiä asioita. ”Teollisuus ei saa olla mikään ilta-
ruskon juttu.” ”Teollisuus luo kysyntää sitä tu-
keville palveluille. Tämä on tällainen vanhan liiton miehen ajatus.” Hänestä kilpailukyvystä pitääkin
huolehtia. Rikkidirektiivin ”lipsahta- mista” Ihalainen pitää onnettoma- na asiana. ”Logistiikan kustannuksissa olem- me kuitenkin 10–15 prosenttia taka- matkassa. Kuormaa ei ole kovin pal- jon varaa lisätä.”
Tuotantolaitosten lakkautukset ke- räävät suuria otsikoita, mutta työmi- nisterin mukaan samaan aikaan on käynnissä suurempi mullistus: hiipivä elinkeinorakenteen muutos. ”Meillä syntyy ja kuolee päivittäin noin 400 työpaikkaa. Muutos on vält- tämätöntä ja jatkuvaa.” Näin voidaan luoda perustaa uudel-
le kasvulle. Ihalainen toivoo, että hallituksen
Palveluiden arvo syntyy asiakkaan käytössä Aalto-yliopiston professorin Paul Lillrankin mielestä kestä- vä kasvu tarkoittaa tuottavuu- den lisäämistä. Talouden palveluvaltaistu-
minen edellyttää kuitenkin uu- denlaista tuottavuuteen liitty- vää ajattelua. Hän korosti, että palveluiden kohdalla arvo syn- tyy käytössä. Silloin keskeistä on tuottajan ja asiakkaan re- surssien yhdistäminen. ”Minkälaisen arvontuotto-
mahdollisuuden tarjoat asiak- kaallesi”, Lillrank tiivistää pe- ruskysymyksen.
kehysriihen päätöksillä on vaikutuk- sia kasvuhakuisen, kansainvälistymi- seen tähtäävän pk-yrittäjyyden syn- tymiseen.
Ihalaisen mukaan hallituksen uusi työ- politiikka ei ole pelkkää työvoimapoli- tiikkaa. Sitä muotoiltaessa hallitukses- sa käännettiin katseet muun muassa Ruotsiin ja Saksaan. Työministeri toisaalta korostaa Suomen omia vahvuuksia: lomautus- järjestelmää, muutosturvamallia ja äkillisen rakennemuutoksen tukea. Ihalaisen mukaan keskeistä on pyr- kiä yhdistämään tuottavuuden kasvu ja työurien pidentäminen. ■
5/2012
55
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60 |
Page 61 |
Page 62 |
Page 63 |
Page 64 |
Page 65 |
Page 66 |
Page 67 |
Page 68