”Koulutus on ehkä kymmenen prosenttia op-
pimisesta.” Silloin esimiehen rooli korostuu. Miten ajat-
telun sisäistäminen näkyy Koneen esimiesvalin- noissa? ”Se on hyvin tärkeässä osassa.” Valmentava johtaminen on esimieskoulutuk-
sen punainen lanka. Koneen suurin henkilöstöryhmä on huolto-
työn ja vapaa-ajan välistä ristiriitaa,” Herlin pahoit- telee. Alettiin ajatella työnteon olevan kurjaa. Piste. Nyt perinteisiä kädentaitoja arvostetaan jälleen. ”Tarvitaan hyviä ammattimiehiä ja -naisia,” Tuo-
mas sanoo. Hänestä eetos koulutusta vastaavasta työstä on
aikansa elänyt. ”Olen yrittänyt sanoa nuorille, ettei pidä huoles-
tua, jos ei heti ole koulutusta vastaavassa työssä. Mi- näkin olen tehnyt 14-vuotiaasta asti kesätöitä – niin kuin Anttikin. Mikään työ ei vahingoita. Kaikesta oppii”, henkilöstöjohtaja korostaa. Ja käytännössä työn oppii Tuomaksen mukaan
aina tekemällä.
miehet, joiden toimintaa kentällä ohjaa työnjoh- toporras. Vuonna 2009 rakennettiin työnjohta jien koulutusohjelma, joka keskittyy pitkälti ihmisten johtamiseen. Kaikki yli 2 500 työnjohtajaa on jo koulutettu vähintään kerran, ja syventävä koulu- tus on koko ajan käynnissä. Myös kenttähenkilös- töä koulutetaan jatkuvasti sekä teknisen osaami- sen että asiakaspalvelun suhteen. ”Se on aikamoinen panostus”, Tuomas arvioi. Henkilöstön kehittäminen on Koneella arvo si-
nänsä, mutta luonnollisesti myös äärimmäisen ta- voitteellista toimintaa. ”Minulla on vahva usko, että kenttähenkilös-
tön kouluttaminen maksaa itsensä takaisin. He ovat teknisesti orientoituneita ihmisiä, mutta he tapaavat eniten asiakkaita koko yrityksessä”, Ant- ti Herlin toteaa. ■
Nuorisotyöttömyyteen haettava pikaisia ratkaisuja
Jokainen nuori tarvitaan mukaan työelämään, EK:n hallituksen puheenjohtaja Ole Johansson patistaa. Ulkopuolelle jääminen on menetys sekä nuorelle että yhteiskunnalle. Päättäjien täytyisi toimia nopeasti.
”NUORISOTYÖTTÖMYYDESSÄ on ky- se valtavasta määrästä menetettyä po- tentiaalia”, Ole Johansson painottaa. Johanssonin mukaan yhteiskunta,
nuoren lähipiiri ja ennen kaikkea nuo- ri itse kärsivät yhdestä Suomen tämän hetken suurimmasta epäkohdasta. ”Nuorten saaminen mukaan amma-
tilliseen elämään liittyy myös tavoit- teeseen pidentää työuria. Vain työpa- noksen lisääminen voi tuoda kasvua. Ja kun Suomen ikärakenne on mikä on, meillä ei ole varaa menettää yh- tään nuorta”, Johansson viittaa väes- tön ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Merkit syrjäytymisen yleistymisestä
ovat kuitenkin olleet näkyvissä jo pi- dempään. Miksi asiaan ei ole puutut- tu aikaisemmin? ”Olen siitä jossain määrin ärtynyt.
Ohjelmia ja aloitteita on merkittävä määrä, mutta tuntuu siltä, etteivät ne tepsi. Ne eivät toimi yhdessä.” Johanssonin mukaan vastuu ei ole
yksin työnantajien, eikä toisaalta yh- teiskunnan. Myös nuoren täytyy oppia aktiiviseksi. ”Nuoren vastuuta omasta tulevaisuu- destaan ei voida sivuuttaa.”
Byrokratia pois Johansson ehdottaa mallia, joka hel- pottaisi nuoren työllistämistä. Ennen kaikkea turha byrokratia ei saa vaikeut- taa palkkaamista. Toisaalta resurssien lisäämistä kannattaisi myös harkita. ”Odottaisin sellaisia veroporkkanoita,
joilla tehtäisiin nuorten työllistäminen houkuttelevaksi vaihtoehdoksi.” Hänen mielestään järjestelmä ei täl-
16
5/2012
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60 |
Page 61 |
Page 62 |
Page 63 |
Page 64 |
Page 65 |
Page 66 |
Page 67 |
Page 68