SUOMEN ja Norjan suhtei- ta vahvistetaan tänä syksynä arvovaltaisin voimin. Tasaval- lan presidentti Sauli Niinistö tekee valtiovierailun Norjaan syksyllä 2012. Presidentin mu- kaan lähtee suuryritysten ylin- tä johtoa, jolle järjestetään pyöreän pöydän tapaaminen norjalaisten kanssa. Ulkomaankauppaministeri
Alexander Stubbin viennin- edistämismatka Hammerfes- tiin on suunnitteilla vuoden 2013 alkupuoliskolle.
nen Havator on ankkuroinut itsensä vahvasti Hammerfestiin, mutta muil- lekin olisi tilaa, myös pienille yrityk- sille. ”Liikkeelle on lähdettävä nyt, jos
mielii jalansijaa saada. Toiminnan mittakaava tulee muuttumaan kym- menen vuoden aikana radikaalisti”, Henriksson huomauttaa.
Kielikysymykseen huomiota
Suomen ja Norjan väliselle kaupan- käynnille on luontaiset edellytykset. Vaikka Norjaa toisinaan syytetään protektionismista, kyseessä on kui- tenkin toimiva Pohjoismaa, jossa on paljon helpompi operoida kuin esi- merkiksi Venäjällä. ”Monesti myös unohtuu, että Suo-
taan myös uudet logistiikkaratkaisut. ”On vielä auki, käytetäänkö aluksia
vai putkia ja tarvitaanko rautatietä, ja mitkä ovat ne ilmansuunnat, mihin tavaraa viedään. Tässä Suomi tulee vahvasti kuvaan mukaan. Jos ajatel- laan kauttakulkuliikennettä Barent- sinmereltä Keski- ja Itä-Eurooppaan tai pidemmällä tähtäimellä raidelii- kennettä Norjasta Aasiaan, Suomel- la on hyvin mielenkiintoinen sijain- ti”, Henriksson korostaa. Energiantuotanto tarvitsee tuki-
pisteitä myös maalla, ja pohjoisen kaupungeissa alkaakin pian nopean kasvun aika. Markkinoita kannattai- si Henrikssonin mielestä hamuta esi- merkiksi Hammerfestistä, jossa Sta- toil jo pitää Snövit-kaasukentän tuki- pistettään. ”Energiantuotantoon liittyvän
toiminnan lisäksi alueella tarvitaan myös perusteollisuuteen ja rakenta- miseen liittyvää osaamista. Satamia laajennetaan ja asuntorakentaminen kiihtyy, joten paikkakunnalle tarvi- taan kaikkea mahdollista yritystoi- mintaa sementtifirmoista alkaen.” Nostopalveluita, erikoiskuljetuk-
sia, elementtiasennuksia ja satama- nosturipalveluita myyvä suomalai-
mella ja Norjalla on yli 700 kilomet- riä yhteistä rajaa. Pohjoisessa rajan yli liikkuminen on hyvin luonnollis- ta toimintaa puolin ja toisin.” Suomella on Henrikssonin mu-
kaan Norjassa todella hyvä maine, mitä tulee tuotteiden laatuun. Suo- malaisia arvostetaan myös luotetta- vina bisneskumppaneina. ”Myönteinen kuva on saatu muo-
dostettua. Se on hyvä pohja, jonka päälle rakentaa.” Suomessa ja Norjassa toimivat nor-
jalais-suomalaiset kauppayhdistykset tekivät viime vuonna yhteisen selvi- tyksen maiden välisen kaupan esteis- tä. Ylivoimaisesti suurimmaksi nou- si molempien puolelta puutteellinen kielitaito, eli suomalaisten toimijoi- den puutteellinen skandinaviskan - käytännössä ruotsin kielen - taito. ”Kun kielikeskustelu parhaillaan
velloo Suomessa, olisi hyvä muis- taa, mistä meidän hyvinvointimme on peräisin. Viennistä riippuvaisena maana (40 prosenttia bkt:sta) selviy- tymisstrategiamme pitäisi perustua kielitaitoon panostamiseen. Koului- hin tarvitaan enemmän eikä suin- kaan vähemmän kielten opetusta, ja yhä useampia kieliä”, painottaa Hen- riksson. ■
Maailman suurin valtiollinen rahasto
Norjassa öljyntuotanto on ol- lut vahvasti kansallisissa käsis- sä. Luonnonvarojen katsotaan kuuluvan kansalle, ja hyöty niis- tä on haluttu jakaa mahdollisim- man pitkälle ajanjaksolle. Valtio omistaa resurssit, luo lainsäädän- nön, myöntää toimiluvat ja toimii kontrolloivana viranomaisena. Li- säksi valtiolla on kaupallista toi- mintaa öljy-yhtiö Statoilin kaut- ta, josta se omistaa 67 prosent- tia. Öljyntuotannon kaupallinen puoli on vähitellen siirtymässä avoimempaan kilpailuun. Norja verottaa öljyn- ja kaa-
suntuottajia kireästi. Öljytulot on ohjattu vuodesta 1996 val- tion Eläkerahastoon, joka on Eu- roopan suurin osakerahasto ja maailman suurin valtiollinen ra- hasto. Rahaston arvo oli heinä- kuussa 2012 noin 3 660 miljardia norjan kruunua (noin 497 miljar- dia euroa). Rahastosta voidaan käyttää
vuosittain neljä prosenttia (arvi- oidun vuosituoton verran) bud- jettialijäämän paikkaamiseen. Käytännössä tuottoa käytetään joustavasti suhdanteiden mu- kaan: hyvinä vuosina vähemmän, huonoina enemmän. Esimerkiksi finanssikriisin aikana Norja käyt- ti öljyrahoja aktiiviseen talouden elvytykseen - velkaantumatta.
›› 5/2012 39
PIXMAC
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60 |
Page 61 |
Page 62 |
Page 63 |
Page 64 |
Page 65 |
Page 66 |
Page 67 |
Page 68