tu osaltaan sen takia, että nopean sii- voamisen sijasta viranomaiset ovat asettaneet aina vain ankarampia va- kavaraisuusvaatimuksia ja muuta sääntelyä yrittäessään saada lahot eteläeurooppalaiset pankit näyttä- mään vahvoilta. Tämä ei ole niiden tilaa korjannut – päinvastoin. Raha- hanat ovat kiristyneet, luottamus ra- hoitusmarkkinoilta kadonnut, heik- kojen valtioiden velanhoitokustan- nukset nousseet ja kasvunäkymät heikentyneet. Eurooppa kärsii ris- kinottohalun puutteesta, koska krii- sin loppua ei näy. On siis pakko kek- siä uusia keinoja, ja kasvupolitiikka on nyt päivän sana. Myös kansallisella tasolla uskon
puutteesta yritetään saada niska- lenkki. Jyrki Kataisen hallitus on esitellyt tänä vuonna uusia kasvun kannustimia. Hyvä niin, mutta lisää varmasti tarvitaan. Tilannetta vai- keuttaa rahoitussektorin kansain- välinen kutistuminen.
Mitä pidät siitä, että EU:n tärkein väline sisämarkkinoiden luomises- sa ja kilpailukyvyn kehittämisessä
näyttää olevan sääntely? Suomen ja Euroopan kilpailukyvyn kannalta olisi erittäin tärkeää, että sisämarkkinat toteutettaisiin niiden alkuperäisessä hengessä. Yhteisillä markkinoilla pitää olla hyvät ja ennustettavat pelisäännöt, jotka kohtelevat yrityksiä tasapuolisesti. Valitettavasti sisämarkkinoiden toteutus on Euroopassa jäänyt puolitiehen ja kansalliset edut ovat ajaneet ”kakkua” kasvattavan yhteisen edun ohi. Puolivillaisen integraation aihe-
uttama kasvun hitaus ja politiik- kaerojen valuviat pyritään korjaa- maan sieltä täältä erilaisin kielloin ja rajoittein, jotka usein vain jarrut- tavat sisämarkkinoiden kehitystä. EU:n sisäinen heikkous heikentää
sen ulkoista neuvotteluvoimaa maa- ilmalla. Kun sitten globaalin kon- sensuksen aikaansaamisessa epä- onnistutaan esimerkiksi ympä- ristöasioissa, Eurooppa turvautuu neuvottelukyvyttömyydessään ”tee- ensin-jos-vaikka-muut-seuraisivat” -periaatteeseen. Ja taas yritysten toi- mintaympäristö vaikeutuu. Uusi sääntely siirtää ongelmia toi-
saalle ja synnyttää yhä uutta säänte- lyä. Yrityksille tämä tarkoittaa äkkiä nousevia kustannuksia, epävarmuut- ta ja byrokratian taakan kasvamista. Se tappaa viimeisetkin investointi- halut.
toimijoiden löytää oikeat ratkaisut kuin antaa valta muutamalle ihmi- selle kabinetissa. Jatkuvan sääntelyn asemesta olisi parempi miettiä, kuin- ka markkinamekanismin läpinäky- vyyttä parannetaan, että se saadaan toimimaan paremmin.
Tämä tuntuu olevan myös suoma- ”Yhteisillä
markkinoilla pitää olla pelisäännöt, jotka kohtelevat yrityksiä tasapuolisesti.”
Olisiko EU:n lisättävä läpinäky- vyyttä, purettava byrokratiaa ja luotettava markkinoiden kykyyn
luoda kasvua ja hyvinvointia? Ehdottomasti. Läpinäkyvyyteen perustuva markkinatalousmalli hy- väksyttiin aikanaan laajalti kaikissa Euroopan demokratioissa. Tämä po- liittinen usko tuntuu nyt horjuvan. Kriisin jatkuminen ”hoitovirheiden” tähden pakottaa jatkuvien uusien kriisivälineiden lanseeraukseen, mi- kä vuorostaan saa poliitikot pahim- millaan kuvittelemaan, että koko jär- jestelmää pitää myös kriisin jälkeen ohjata ylhäältä käsin. On kuitenkin parempi antaa tuhansien markkina-
laisten ongelma? Jossain määrin ongelmallista Suo- messakin on se, että meillä on paljon eri alojen asiantuntijoita, mutta hy- vin vähän ihmisiä, jotka näkevät asi- at laajemmissa yhteyksissä. Nyt kun globaali rakennemuutos on käsillä, meidän on vaikea hahmottaa uutta todellisuutta, koska emme osaa kat- soa koko kuvaa. Tällöin syyllistytään helposti osaoptimointiin. Suomes- sa olisi nyt tärkeää ymmärtää, mi- ten yhteiskuntamme toimintaa tu- lisi muuttaa, jotta taloutemme pe- ruspilarit saataisiin jälleen kestävälle pohjalle. Yrittäjäasenteen omaksu- minen koko yhteiskunnassa on vält- tämätöntä.
Politiikasta tulee aina mieleen sääntely ja subventointi. Uskotko
asioiden muuttuvan? Politiikan riski on se, että vanhat vä- lineet eivät vastaa nykytodellisuuden tarpeita. Ja todellisuuksiakin tuntuu olevan monenlaisia tällaisissa mur- rostilanteissa. Koska raja teollisuu- den ja palveluiden välillä on hämär- tynyt, vanhanaikainen teollisuuspo- litiikka ei tule toimimaan. Itse uskon siihen, että tarvitaan uusi lähesty- miskulma elinkeino- ja innovaatio- politiikkaan. Jos haluamme Suomen todella kehittyvän aidoksi vastuulli- seksi innovaatioyhteiskunnaksi, tar- vitsemme poliittista asennemuutos- ta ja uskallusta tehdä radikaaleja kil- pailukykyä parantavia muutoksia sekä investointeja suomalaiseen lo- gistiikkainfrastruktuuriin. ■
30
5/2012
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60 |
Page 61 |
Page 62 |
Page 63 |
Page 64 |
Page 65 |
Page 66 |
Page 67 |
Page 68