”Hiilidioksidipäästölle globaali
hintalappu. Vasta sitten, kun kaikki yritykset sijaintimaasta riippumat- ta altistuvat samalle päästöhinnal- le, päästökauppa tai muu hintajärjes- telmä alkaa ohjata tuotantoa maail- manlaajuisesti vähäpäästöisempään suuntaan”, sanoo EK:n infra ja ympä- ristö -vastuualueen johtava asiantun- tija Mikael Ohlström. Maailmanlaajuisen ilmastosopi-
muksen synnyttäminen YK-vetoise- na prosessina on jatkossa luultavasti yhtä hankalaa kuin tähän asti. ”191 maan joukossa on aina joku,
joka haluaa olla eri mieltä, vaikka pe- riaatteesta.” Tilanne ei Ohlströmin silmin silti
välttämättä ole aivan toivoton. ”Mikäli maailman suurimmat ta-
lousmahdit – ja suurimmat päästä- jät – päättävät esimerkiksi G20-sopi- muksella tehdä asialle jotakin, pääs- tään jo pitkälle. Eikä sopimusmalli silloin välttämättä ole prosenttiluku- ja tai maakohtaisia tavoitteita, vaan esimerkiksi sektorikohtaisia bench- mark-arvoja”, Ohlström arvioi. ”Maakohtaiset tavoitteet sopivat huonosti avoimeen talouteen, koska energia- ja materiaalivirrat ylittävät maiden rajat”, täydentää Kylä-Harak- ka-Ruonala. Sektorikohtaisia tavoitteita voisi-
vat olla vaikkapa autojen maksimi- polttoaineenkulutus tai tietty omi- naispäästötaso, johon voimaloiden ja tehtaiden on yllettävä, esimerkik- si terästeollisuudessa tavoiteltu pääs- tötaso tuotettua terästonnia kohden.
Energiapolitiikka jäänyt jalkoihin
Maailman energiamarkkinoiden uus- jako asettaa EU:n energiapolitiikalle ai- van uudet lähtökohdat. Samaan aikaan kun öljy on Lähi-idästä vähenemässä, USA on saanut mittavat liuskekaasu- esiintymänsä käyttöön, ja siitä on ko- vaa vauhtia tulossa energiaomavarai- nen. 2020-luvulla Yhdysvallat saattaa
40 3/2013 Teollisuuden maksaman sähkön hinnan kehitys eri maissa
100 120 140
20 40 60 80
0
Lähde: European Commission 2012, Staff working document, Industrial Policy. Yhdysvaltain data ilman veroja
olla jopa maailman suurin öljyntuotta- ja, jos se pystyy kaupallistamaan myös liuskeöljyesiintymänsä. USA:n koti- markkinoiden edullinen energiansaan- ti on joka tapauksessa turvattu. ”Kasvava energian hinnan ero Eu-
roopan ja USA:n välillä syö teollisuu- den kilpailukyvyn Euroopassa”, va- roittaa Ohlström. ”Energiapolitiikan perustavoit- teena on myös Euroopassa oltava ener gian saatavuus ja toimitusvar- muus kilpailukykyisin kustannuksin
– mahdollisimman markkinalähtöi- sesti ja teknologianeutraalisti. Ilmas- tonmuutoksen hillintä on tässä ilman muuta reunaehtona”, Kylä-Harakka- Ruonala sanoo. Nykymalli, jossa asetettiin yhtai-
kaa tavoitteet niin päästöille, uusiu- tuvan energian kokonaisosuudelle kuin energian säästöillekin, on elin- keinoelämälle myrkkyä. Rinnakkai- set ja osin päällekkäiset tavoitteet ja ohjauskeinot mitätöivät toistensa te- hoa ja lisäävät kustannuksia.
OECD Europe US
Japan
Korea Canada
Energiaan liittyvien hiilidioksidi päästöjen kehitys eri maissa
10 12
0 2 4 6 8
2010 2035
Lähde: IEA World Energy Outlook 2012, New Policies Scenario
Afrikka
1000 milj. hiilidioksiditonnia
Venäjä
Lähi-Itä
EU
Intia
USA Kiina
Euroa/MWh
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
GRAAFIT JARKKO PELTOLUHTA
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60