VIENTI
Mihin hävisivät MILJARDIEN VIENTI TULOT?
R 26
uotsin vienti on kasvanut 2000-lu- vulla viidenneksen, ja Saksan jopa 65 prosenttia enem- män kuin Suomen.
Osuutemme maailman viennistä on pudonnut yli 40 prosenttia vuodesta 2000. Kriisi nopeutti meneillään ole- via rakennemuutoksia. Monien tuot- teiden kysyntä näyttää heikentyneen pysyvästi. Suurimmat murrokset ovat paperi- ja elektroniikkateollisuudessa. Investointien vähäisyys jarruttaa li- säksi koneiden, metallien, metalli- tuotteiden, kulkuneuvojen, raken- nusviennin, puutavaran ja kemian- teollisuuden tuotteiden kysyntää. Palveluiden vienti ei romahtanut kuten tavaravienti, nousuharjasta pi- kemminkin leikkautui osa pois. Ny- kytilastoissa neljännes kokonaisvien- nistä on palveluiden vientiä. Palveluis- ta ei ole yhtä seikkaperäisiä tilastoja kuin tavarakaupasta. Ne jaetaan kar- keasti kuljetuksiin, matkailuun ja mui- hin palveluihin. Muut palvelut koos- tuvat välityskaupasta, tietojenkäsitte- lystä, rojalteista, lisenssimaksuista sekä konsernien sisäisistä palveluista. Suomen Pankin tekemän selvityk- sen mukaan radio-, tv- ja tietoliiken- nelaitteiden valmistus oli palvelu- viennissä keskeinen toimiala. Näyt- täisi siltä, että matkapuhelimien valmistuksen lopettaminen ei vähen- nä koko painollaan palveluvientiä.
3/2013
Finanssikriisin seurauksena Suomen tavaraviennistä katosi lähes 40 prosenttia. Vuoden 2008 huipun tasoon verrattuna nykyviennistä puuttuu edelleen yli 10 miljardia euroa.
laisissakin yhtiöissä saatettiin paikata tuloksia sellulla sen hinnan noustua uusiin ennätyksiin. Metsäteollisuuden raaka-aineet
ovat kotimaisia ja tuontialttius alhai- nen. Viennistä saatavalla eurolla on si- ten enemmän kerrannaisvaikutuksia talouteen kuin viennillä keskimäärin. Paperituotteet ovat edelleen merkit- tävimpiä tuoteryhmiä viennissä, ei- vätkä saha- ja puutavarastakaan saa- tavat vientitulot ole aivan vähäisiä. Kaikki vientieurot eivät ole saman-
Väheneekö paperin kulutus? Suomen laadukkaiden painopape- rilaatujen kysyntä on vaimentunut, kun mainonta on siirtynyt yhä enem- män sähköisiin viestimiin ja paperin käyttö on muutenkin vähentynyt. Vaikutukset heijastuvat koko kluste- riin, kemianteollisuuteen, paperiko- neiden myyntiin ja tekstiiliteollisuu- teenkin. Metsäteollisuuden vienti on polkenut paikallaan vuosituhannen vaihteesta lähtien, ja puutavaran pie- ni vientiosuus on supistunut edelleen. Paperinvalmistajat uskoivat aikoi- naan Kiinasta tulevaan kovaan kysyn- tään. Kävikin niin, että maa kykeni kasvattamaan omaa paperintuotan- toaan nopeasti, ja tuotantoketjun pul- lonkaulaksi muodostui sellu. Suoma-
arvoisia: niistä ei näe suoraan, paljon- ko tuloa oikeasti syntyy. Kun tavara viedään rajan yli, kirjataan se koko arvostaan vienniksi, vaikka tuote oli- si käynyt Suomessa vain maalatta- vana. Tulli on arvioinut tämäntyyp- pisen jälleenviennin osuudeksi Suo- messa 14 prosenttia tavaraviennistä, eli noin 8 miljardia euroa.
Öljytuotteiden kulutus kasvaa
Öljytuotteet ovat jo pitkään olleet viennin harvinainen valopilkku. Lois- tetta himmentää kuitenkin öljytuot- teiden suuret tuontipanokset sekä alhaisempi jalostusarvo moniin mui- hin aloihin verrattuna. Myös muut kemian teollisuuden alat ovat kas- vaneet hyvää vauhtia. Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden vienti on kasvanut lähes öljytuotteiden tasol- le. Kokonaisuutena kemianteollisuu- den jalostusarvo on lähes yhtä suuri kuin metsäteollisuuden.
ISTOCKPHOTO
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60