Viennin arvo euroissa
200 220
100 120 140 160 180
Saksa Ruotsi Suomi
Suomen tavaravienti toimialoittain 100
% 15 90 27 80 30 70 -00 -01 -02 -03 -04 -05 -06 -07 -08 -09 -10 -11 -12 60
Saksan ja Ruotsin vienti on kasvanut Suomea reippaammin 2000-luvulla.
50
Teknologiateollisuuden rakennemuutokset
Teknologiateollisuuden alat yhdes- sä ovat viennin ja teollisuustuotan- non suurin toimija. Elektroniikka- teollisuuden ja koneenvalmistusalo- jen kasvulla oli ratkaiseva vaikutus 1990-luvun lamasta selviämiseen. Fi- nanssikriisin jälkeen elektroniikan valmistus kuitenkin väheni. Metal- lien jalostuksessa ja kulkuneuvote- ollisuudessa kysyntä on myös tuntu- vasti supistunut. Koneiden, sähkölait- teiden ja metallituotteiden kehitys on ollut olosuhteisiin nähden hyvä. Osa alan yrityksistä on päässyt hyvin kiin- ni Aasian kasvuun.
Osaaminen on palvelua
Viennin ja koko taloudenkin kasvu oli Suomessa pitkään matkapuhelimien, niiden valmistuksen sekä kaiken sii- hen liittyvän tuotannon vauhditta- maa. Maailmanlaajuinen etulyönti- asema kuitenkin menetettiin, ja kän- nyköiden valmistus loppui Suomessa. Muillakin aloilla valmistusta siirre- tään edullisempien kustannusten tai läheisempien markkinoiden piiriin. Markkinoiden kehitys ei silti ole nol- lasummapeliä, yleensä kaikki ennen pitkää hyötyvät muutoksista. Kaikkea ei kannata teettää Kiinas-
sa, eikä kiinalaisten kannata tehdä kaikkea. Suhteellisen edun periaat- teen mukaisesti jokaisen maan kan- nattaa erikoistua siihen, missä se on
40 30 4 15 20 10 15 0 1960 1980 1990 2000 2010 2012 Kemianteollisuus on kasvattanut osuuttaan nopeasti 2000-luvulla. paras tai vähiten huono.
Suomen suhteellinen etu on kou- lutuksessa ja raaka-aineiden osalta metsäteollisuudessa. Kokeneen osaa- jan voi saada Suomesta jopa edullises- ti, sillä heistä on esimerkiksi Kiinassa vielä suurempi pula kuin meillä. Paperin osuus kulutuksesta vähen-
tynee rakenteellisesti, mutta pienikin osuus uusien teollisuusmaiden mark- kinoista voi riittää vauhdittamaan Suomen vientiä. Uusi tekniikka syr- jäytti aikanaan jousikoneistot kel- loista, mutta jousikoneistolla toimi- via rannekelloja myydään ylellisyys- tuotteina kovaan hintaan edelleen. Voisiko paperin kaltaiselle välituot- teelle luoda tuon kaltaista itseisar- voa? Joka tapauksessa imagonraken- taminen on yhtä välttämätöntä kuin
sovellusten tekninen kehittäminen. Euroopan sisäisessä kaupassa voi
syntyä kilpailukykyisiä klustereita monilla alueilla. Synergiaa voisi luon- tevasti löytyä vaikka tuotekehityksen, myynnin ja muun markkinoinnin pii- rissä. Etlan tuoreessa tutkimuksessa todetaan, että usein suuri osa jalostus- arvosta syntyy näistä palvelutoimin- noista, vaikka ne voivat konsernien sisäisinä toimintoina kirjautua tava- rakauppaan osana tuotteen hintaa. ■
Kirjoittaja on EK:n ekonomisti Juha Vartia
15 10 7 11 10 10 11 12 Muut tuotteet 20 11 23
Kemianteollisuuden tuotteet
42 7 22 18 31 15 13
Elektroniikka- ja sähköteollisuus
10 16 19 18
Koneet, laitteet ja kulkuneuvot
15 30 9 15
Metallit ja metallituotteet
22 16 15 7 5
4
4
Saha- ja puutavarat
Sellu, paperi ja paperituotteet
3/2013
27
Indeksi 2000=100
Lähde: Eurostat
Lähteet: Tullihallitus ja EK GRAAFIT PETER SADE
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60