ti niin akateemisesta maailmasta kuin asiakkailtakin.” Leiwo korostaa, että olemassa ole-


va osaaminen on suhteutettava aina siihen, mitä markkinoilla todella ha- lutaan. ”Erityisen tärkeätä on seura- ta kehitystä kasvavilla, dynaamisilla markkinoilla.”


Viisi vaikuttajatahoa Lähestyessään yritysten kasvua ja kansainvälistymistä vastuullisuuden näkökulmasta Leiwo painottaa vii- den eri tahon välistä vuorovaikutusta. ”Aloitan suurimmasta. Julkisen


hallinnon päätökset niin verotukses- ta kuin vaikkapa toimenpiteistä jul- kisen sektorin toimivuuden paranta- miseksi ja innovaatiojärjestelmän ke- hittämiseksi vaikuttavat hyvin paljon yritysten kasvuedellytyksiin.” ”Toisen tärkeän tahon muodosta-


vat työmarkkinajärjestöt, joiden vas- tuullisuus punnitaan neuvotteluissa työaikojen joustavuudesta, palkkarat- kaisuista, eläkekysymyksistä ja muis- ta työntekijöiden ja yritysten kannal- ta tärkeistä kysymyksistä.” Leiwo huomauttaa, että Suomen


vientialoilla yksikkötyökustannukset ovat karanneet pääkilpailijamaiden linjasta, mikä osaltaan on heikentä- nyt suomalaisen työn kysyntää. Tämä heijastuu myös kotimarkkinayrityk- siin, kun vientiyrityksemme alkavat etsiä kustannustehokkaita alihankki- joita ulkomailta. ”Kolmannen, kasvun ja kansain-


välistymisen kannalta tärkeän, ta- hon muodostavat Tekes, Finpro, Team Finland, valtion rahoitusyh tiöt ja muut julkiset organisaatiot, jot- ka ovat vastuussa oman asiantunte- muksensa ja palvelujensa jatkuvasta kehittämisestä.” Toki yrityksillä itsellään on päävas- tuu siitä, kuinka hyvin ne onnistuvat pääsemään uusille markkinoille. ”Joskus sanotaan, että Suomes- sa ei ole rohkeutta ja yrittäjähen-


16 3/2013


”Ihmisten tulisi nähdä, että oma


työpanos vaikuttaa myös muiden työhön ja hyvinvointiin sekä mah- dollisuuksiin saada hyvän tuottavuu- den mukaista palkkaa. Kaikkihan me silloin tällöin olemme leväperäisiä, mutta niin leväperäistä ihmistä ei ole- kaan, että hän sanoisi talonsa raken- nustyömaalla miehelle, että sössi sinä vain hommat, minä maksan.”


Tietoa päätösten tueksi Vastuullisuuteen kuuluu myös tie- donhankinta. Talousasioita ei pitäi- si jättää vain pienelle asiantuntijapii- rille. ”Välillä tuntuu siltä, että suoma-


keä niin paljon kuin joissakin muissa länsimaissa. Kenties näin on, pienen yrityksen on vaikea murtautua tääl- tä Euroopan kilpailluille markkinoil- le. Tietysti tilanne on helpompi, jos kyse on internetpohjaisen palvelulii- ketoiminnan kansainvälistämisestä.” ”Kilpailukyvyn kehittäminen vaa- tii usein toiminnan luonteen ja tuo- tevalikoiman muuttamista, uudenlai- sen osaamisen hankkimista ja henki- löstön motivointia. Tässä omistajalla ja johdolla on suuri vastuu. Myös voit- tojen jättäminen yritykseen ja inves- tointien tekeminen liittyvät tähän.” Leiwo toteaa, että yritysveron alen- taminen antaa yrityksille entistä pa- remman mahdollisuuden kerätä kas- vuinvestointeihin tarvittavaa pää- omaa, mutta toisaalta yrittäjillä on mahdollisuus myös ottaa tuo pääoma ulos yrityksestä. ”Viidentenä vastuullisena taho- na pidän yksilöä. Kaikki yrityksessä työtä tekevät ihmiset ovat yhdessä vastuussa siitä, että asiakas on tyyty- väinen. Jos suunnittelijan, hitsaajan, pakkaajan, myyjän tai kenen tahan- sa muun työpanos on puutteellinen, asia kas etsii uuden toimittajan.”


laisessa keskustelussa unohtuu, mil- le rahan kiertokulku kansantaloudes- sa ja maailmantaloudessa perustuu.” Esimerkiksi Ruotsissa, missä teol-


lisuuspolitiikka on hallituskaudesta toiseen johdonmukaista, yrittäjyyttä ja kansantalouden perusteita opete- taan nuorisolle jo koulussa. ”Kun äänestäjät ymmärtävät maan


tarvitsevan vientiteollisuutta hyvin- vointinsa rahoittamiseksi, poliitikot puoluekannasta riippumatta uskal- tavat tarvittaessa tehdä rohkeitakin päätöksiä yritysten kilpailukyvyn tu- kemiseksi. Kun politiikan linja pysyy vakaana hallituskaudesta toiseen, yri- tykset uskaltavat tehdä kauaskantoi- sia investointeja ja löytävät myös kas- vuun tarvittavan rahoituksen.” Leiwo myöntää, että metsän nä-


keminen puilta käy jatkuvasti kas- vavan uutistulvan keskellä yhä vai- keammaksi. ”Yksittäiset asiat, kuten rikkidi-


rektiivi, päästökauppa, yritysvero- tuksen alentaminen ja palkkaratkai- sut, pitäisi nähdä kokonaisuuden osi- na. Toisaalta kaikilla on halutessaan mahdollisuus muodostaa kuva kan- santaloudesta hakemalla tietoa netis- tä. Sieltä löytyy myös yritystaloudes- ta tietoa, josta on hyötyä niin työnte- kijöille kuin yrittäjillekin.” ■


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60