S
10 20 30 40 50 60 70
0 Sopimuskorotukset Sopimuskorotukset LÄHDE: TILASTOKESKUS, WSI, STATISTISCHES BUNDESAMT Käytännön palkat Käytännön palkat Yksikkötyökustannukset Yksikkökustannukset 20 3/2013
aksan talous ja työmarkkinat olivat vuositu- hannen vaih- teessa huo- nossa jamassa. Saksaa pidet- tiin Euroopan sairaana mie-
henä. Talouskasvu oli heikkoa, kilpai- lukyky rapautunut, työttömyys kor- kealla, kustannustaso maailman kor- keimpia ja työaika maailman lyhimpiä. Kun saksalaiset yritykset kohtasi-
vat näissä oloissa globaalin kilpailun, niiden oli haettava työmarkkinoilla kustannusten hillintää ja joustavuu- den lisäämistä. Muutoksen käynnistä- jinä toimivat yritykset: niiden oli jopa pakko etsiä yrityskohtaisia, räätälöity- jä ratkaisuja ongelmiin. Etenkin teollisuudessa solmittiin
yritys- ja työpaikkakohtaisia sopi- muksia, kun liittojen väliset sopimuk- set koettiin liian jäykiksi. Toisaalta alakohtaisiin työehtosopi- muksiin sovittiin avaamislausekkeita, joiden nojalla yritystasolla voitiin sopia toisin muun muassa työajoista ja pal- koista. Näin palkankorotuksetkin voi- tiin mitoittaa yrityksen taloudellisen tilanteen ja kilpailukyvyn mukaan.
Tämä merkitsi myös joustavampia
työaikajärjestelyjä, joissakin tapauk- sissa myös työajan pidentämistä. Pal- koissa tämä merkitsi työehtosopi- musta pienempiä palkankorotuksia tai palkan sivukulujen, muun muassa joulurahan, leikkauksia. Usein yrityskohtaisissa ratkaisuissa
työntekijöille turvattiin työpaikkojen säilyminen ainakin määräajaksi.
PALKKALIUKUMA tarkoittaa käytännön palkkojen nousun ja taulukko palkkojen nousun eroa.
Esimerkki Saksassa käytännön palkat ovat nousseet 2000-luvulla keskimäärin 1,6 % ja taulukkopalkat 2,2 %.
Palkkaliukuma = 1,6 %–2,2 % = –0,6 %.
? Saksa Suomi
Työmarkkinajoustot, etenkin lo- mautusten saksalainen versio Kurz- arbeit, vaimensivat merkittävästi myös vuosien 2008–2009 talouskriisin kiel- teisiä vaikutuksia. Työmarkkinoilla työrauhan säilymi-
nen ei ole ollut Saksassa iso ongelma. Vaikka ammattiliitot haluavat esiintyä julkisuudessa määrätietoisina etujen puolustajina, ne harvoin ryhtyvät va- kavampiin työtaisteluihin.
Malttia korotuksiin
Taulukkopalkkoihin tehdyt korotuk- set ovat olleet Saksassa koko 2000-lu- vun ajan maltillisempia kuin Suomes- sa. Vuosittaiset korotukset ovat olleet Saksassa puolisen prosenttiyksikköä matalampia kuin Suomessa. Vaikka Saksassa viime vuosien pal-
kankorotuksia on pidetty poikkeuk- sellisen korkeina, eivät ne kuitenkaan ylitä Suomen keskimääräisiä korotuk- sia. Näin oli myös vuoden 2012 koro- tuksissa. Kuitenkin käytännön palkat ovat nousseet Saksassa selvästi vähem- män kuin taulukkopalkat. Nousua on 2000-luvulla keskimäärin 1,6 prosent- tia vuodessa, kun Suomessa vastaava luku on 3,7 prosenttia. Toisin sanoen palkkaliukuma (käytännön palkkojen
Palkkojen ja yksikkötyökustannusten muutos Saksassa ja Suomessa vuodesta 2000 vuoteen 2012 Muutos yhteensä, %
GRAAFIT PETER SADE
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60