TÄSTÄ ON kysymys Mallia Tanskanmaalta S


uomalaiset yritykset ha- kevat nykyistä tiiviimpää yhteistyötä tanskalaisten cleantech-osaajien kanssa.


Toimintatapoja ja parhaita käytän- töjä vertailtiin tasavallan presidentin Sauli Niinistön huhtikuisella Tans- kan-vierailulla, jolla oli mukana yri- tysjohtoa. Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa herätti aikoinaan kritiikkiä, mutta tänä päivänä tanskalaisyritys- ten menestystarinoiden kautta voi- daan jopa vahvistaa kehitysyhteis- työn imagoa kansalaisten silmissä.


Miten Tanskan cleantech eroaa Suomen cleantechistä? Tanska pyrkii vahvasti profiloitu- maan ympäristöteknologian edellä- kävijänä. Kokoonsa nähden sen glo- baali näkyvyys ja tunnettuus ovat omaa luokkaansa. Cleantech-ratkai- sut sinänsä eivät ole sen kummem- pia kuin Suomessakaan. Tanskalai- set erottuvat uusien teknologioiden onnistuneella kaupallistamisella, te- rävillä myynti- ja markkinointitai- doillaan, kytkeytymällä globaaleihin verkostoihin ja olemalla aloitteellisia globaalissa yhteistyössä vihreän kas- vun edistämiseksi. Tanskalla on myös näyttäviä, kansainvälistä mielenkiin- toa herättäviä referenssejä, kuten Kööpenhaminan kestävät kaupunki- hankkeet ja cleantechin testilaborato- riona toimiva Bornholmin saari.


Mitä opittavaa Suomella on Tanskasta? Tanskassa toimitaan joukkuehenges- sä. Samaa cleantech-sanomaa viedään eteenpäin laajalla rintamalla – mu- kaan lukien poliitikot, yritykset ja jopa kuninkaalliset. Tässä on mallia Team Finlandillekin. Yritykset täydentävät toisiaan, ei-


vät niinkään kilpaile keskenään. Sa- ma pätee julkisiin toimijoihin. Tanska on tunnettu hyvin toimivasta, syste-


3/2013 37


maattisesta julkishallinnon ja yksityi- sen sektorin yhteistyöstä cleantechin alalla. Yritykset otetaan alusta alkaen mukaan julkishallinnon hankkeisiin, ja ulospäin valtio sekä yritykset toi- mivat yhtenä rintamana. Samaa yh- teistyön kulttuuria voisi kehittää myös Suomessa. Tanskalaiset ovat onnistuneet me-


nestyksekkäästi yhdistämään ulko- politiikan, kehitysyhteistyön ja clean- tech-viennin kehittyvillä markkinoilla. Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa


herätti aikoinaan kritiikkiä, mutta tä- nä päivänä tanskalaisyritysten menes- tystarinoiden kautta voidaan jopa vah- vistaa kehitysyhteistyön imagoa kan- salaisten silmissä.


Mitä Suomi ja Tanska voisivat tehdä yhdessä? Yhteistyötä Tanskan kanssa voisi tii- vistää cleantech-viennissä kehittyvil- le ja kasvaville markkinoille. Suurilla kasvumarkkinoilla kilpailu on kovaa, mutta markkinoiden valtavan koon ansiosta mahdollisuuksia riittää lu- kuisille toimijoille. Suomi ja Tanska ovat yksinään pieniä, mutta Pohjois- mainen brändi puolestaan synonyy- mi korkean teknologian ja vahvan osaamisen kanssa. Kehittyvissä mais- sa Tanska puolestaan on jo Suomea huomattavasti paremmin etabloitu- nut. Tanskan toimintamalleista näillä tulevaisuuden kasvumarkkinoilla voi ottaa esimerkkiä. ■


”Pohjoismainen brändi on synonyymi korkean teknologian ja vahvan osaamisen kanssa.”


EK:n asiantuntija Tuuli Mäkelä


KUVA SUSA JUNNOLA


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60