This page contains a Flash digital edition of a book.
hetken herpaantumisesta aiheutuva ajau- tuminen vastaantulevan kaistalle tai tilan- teeseen sopimaton nopeus. Teknisesti ajoneuvoja ja liikennejärjes-


telmää voidaan monin tavoin muokata in- himilliset virheet armahtaviksi ja autoili- jaa tukeviksi. Se lisää mahdollisuuksia vä- hentää tienkäyttäjien kuolemia ja vakavia vammautumisia.


Eduskunta ja kunnanvaltuustot pystyvät eniten edistämään ihmisten turvallista liikumista.


Valitettavasti vain rahasta tekee tiuk-


kaa. Tieliikenteen turvallisuustyössä jou- dutaan siis edelleen vetoamaan myös lii- kenteessä liikkujien asenteisiin ja vastuun-


tuntoon – joihin Liikenneturvan valistus on perinteisesti koettanut vaikuttaa.


Hallitus saatava sitoutumaan


Jatkossa päättäjät pitävät käsissään kaik- kein suurimpia muutoksen mahdollisuuk- sia.


– Eduskunta ja kunnanvaltuustot pys-


tyvät eniten edistämään ihmisten turval- lista liikkumista. Jos on tarpeeksi tahtoa, riittää rahoitustakin. Sik- si meidän tulee jatkossa yhä mää- rätietoisemmin suunnata valistusta myös liikenneratkaisuja suunnitte- leville ja niistä päättäville tahoille, Järvinen toteaa. Parhaimmillaan poliittinen


tuki tieliikenteen turvallisuuden hyväksi kristallisoituu hallitusoh-


jelmassa. Vuonna 2009 valmistunut Eduskunnan


liikennepoliittinen selonteko ja parhaillaan valmisteltavana oleva valtakunnallinen lii-


kenneturvallisuussuunnitelma linjaavat jär- jestelmällistä kokonaisuutta. Järvisen mie- lestä ne muodostavat hyvän pohjan tule- vankin hallituskauden liikenneturvalli- suustyölle. – Tärkeintä olisi se, että seuraava halli-


tus sitoutuisi tieliikenteen turvallisuuden jatkuvaan parantamiseen.


Suunnitelmallisesti, vakiintuneesti ja paikallisesti


– Oleellista on saada poliittiset päätökset ja riittävät resurssit liikenneturvallisuussuun- nitelman taakse, Järvinen huomauttaa. Liikenneturva toivoo suunnitelman


puuttuvan painokkaasti rattijuopumuk- sen torjuntaan, nuorten kuljettajien tur- vallisuuden parantamiseen ja ajoterveyden arvioinnin kehittämiseen. Lisäksi se kai- paa linjauksia pääteiden turvallisuusohjel- man toteuttamiseksi, jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden aseman turvaamiseksi taa- jamissa, turvalaitteiden käytön lisäämi- seksi ja ajonopeuksien hillitsemiseksi. – Liikenne- ja aluehallinnon uudistus-


ten jälkeen liikenneturvallisuustyö täytyi- si pikaisesti vakiinnuttaa niin alue- kuin paikallistasolla. Kuntien päättäjillä ja lii- kennesuunnittelijoilla on yhä suurempi vastuu turvallisuuden ottamisessa huomi- oon kaikissa ihmisten liikkumista koske- vissa ratkaisuissa, Järvinen sanoo. Eikä unohtaa sovi myöskään kansalais-


Kansainvälinen Liikenneturva


Liikenneturva liittyi taannoin ETSC:n (European Transport Safety Council) jäseneksi. Järjestö tarjoaa tutkittua ja punnittua tietoa tieliikenteestä. Sen päätehtävä on lobata EU-komissiota. – ETSC tarjoaa meille mahdollisuuden viedä ajatuksiamme suoraan


EU-tasolle. Toisaalta taas meidän on helppo välittää sen esittämiä ajatuksia Suomen viranomaisille, Järvinen arvioi. Lisäksi Liikenneturva on liikenneturvallisuutta edistävien valistusorga-


nisaatioiden PRI-nimisen (La Prévention Routière Internationale) yhteen- liittymän jäsen. – PRI voi tarjota tilaisuuden tietotaidon vientiin etenkin uusiin EU-maihin,


mutta myös muualle maailmaan. Onhan esimerkiksi tutkijalautakunta- järjestelmämme ihan maailman huippuluokkaa, Järvinen sanoo.


ten aktivoimista. Vapaaehtoinen turval- lisuustyö tarjoaa mahdollisuuden toimia oman liikkumisympäristönsä turvallisuu- den hyväksi.


Tasapuolinen ja selkeä virhepistejärjestelmä


Euroopan unionin näkökulmasta katsot- tuna Suomessa on etupainotteisesti toteu- tettu monia liikenneturvallisuutta edis- täviä asioita. Järvisen mukaan kehitystä ja trendejä muissa EU-maissa kannattaa kuitenkin jatkuvasti tarkkailla. – Esimerkiksi erilaiset liikenteen auto-


maattiset valvontajärjestelmät, rajan ylit- tävän liikenteen ongelmiin puuttuminen ja rattijuopumuksen erilaiset torjuntamuo- dot ovat meitäkin kovasti kiinnostavia ky- symyksiä.


18 LIIKENNEVILKKU 1 | 2011


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32