NÄKÖKENTÄSSÄ


Liikenneturvallisuus kuntoon verotusta uudistamalla


Liikenneturvallisuus on asia, jota on syytä pysähtyä miettimään


aika ajoin. Moni meistä liikkuu päivit- täin maanteillä työasioissa tai muista syistä. Viranomaisten tehtävänä on tar- jota kuljettajille turvalliset olosuhteet ja valvoa liikenteen sujumista. Teillä liikkujilla on oikeus toimia lii-


kennejärjestelmässä, jossa jokaisella on mahdollisuus turvalliseen liikkumiseen riippumatta taloudellisista tai fyysisistä ominaisuuksistaan. Tieverkon ylläpitä- misen ohella tämä tarkoittaa myös te- hokasta liikennevalvontaa. Oikeuksien ohella kuljettajilla on


myös runsaasti velvollisuuksia, joiden noudattamisessa monella on valitetta- vasti ongelmia. Rattiin lähdetään liian usein väsyneenä, humalassa tai vääräl- lä asenteella. Vaikka tieliikenteessä kuolleiden


määrä on ollut Suomessa laskussa vii- me vuosina, asetetut tavoitteet ovat jää- neet saavuttamatta. Loukkaantumis- ten määrä ei ole vähentynyt. Niitä ta- pahtuu vuosittain liikenteessä edelleen noin 8 000. Samalla nuorten kuskien osalta on-


nettomuudet ovat lisääntyneet. Tielii- kenteessä kuolleista ja loukkaantuneista joka kolmas on nuori. Nuorten liiken- nekäyttäytymiseen liittyy riskinottoa. Liian moni ajaa päihtyneenä ja ylinope- utta. Myös turvavöiden käyttö unohtuu usein. Kuvaavaa on, että nuorten mo- poilijoiden henkilövahinkojen määrä


on kaksinkertaistunut viimeisten kym- menen vuoden aikana. Tähän ongelmaan paras keino on


asennekasvatus. Tarvitsemme valistus- ta, joka keskittyy turvallisten ajotapo- jen opettamiseen sekä uusille että van- hoille teiden sankareille. Valistustyöhön tarvitaan resursseja.


Liikenteestä kerätään vuosittain mo- ninkertainen summa veroja verrattuna siihen kuinka paljon rahaa palautuu ta- kaisin liikennesektorille erilaisten in- vestointien ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden kautta. Turvallisuuteen kuuluvat myös tarvittavat panostukset tieverkon ylläpitoon ja kehittämiseen. Liikenteestä veroina kerättävä potti


on seitsemän miljardia, josta valuu ta- kaisin sen kehittämiseen vain murto- osa. Reilumpi vaihtoehto olisi korva- merkitä liikenteen veroista puolet ties- tön ylläpitoon ja uusien hankkeiden käynnistämiseen. Tällöin panostuk- set olisivat niiden tarvitsemalla tasolla. Nykyisellä tahdilla esimerkiksi päällys- teiden uusimisväli tulee kasvamaan yli 20 vuoteen, turvallisuuden kannalta järkevän tavoitteen ollessa 12 vuotta. Hallituksen periaatepäätöksellä on


vahvistettu liikenneturvallisuussuun- nitelma, jonka puitteissa on tarkoi- tus lisätä keskikaistoja ja ohituskaisto- ja, pengeralueita sekä rakentaa kevyen liikenteen teitä. Suunnitelman toteut- tamiseen ei ole kuitenkaan varattu ra- hoitusta.


Valistustyöhön tarvitaan resursseja.


Matti Korhonen on Liikennevalio- kunnan puheenjohtaja.


Suunta on huolestuttava, sillä sijoi-


tukset turvallisuuteen tuovat säästöä pitkällä tähtäimellä tarkasteltuna. Jos nouseva onnettomuuskäyrä saadaan käännettyä, valtiolle, kunnille ja työn- antajille koituvat kustannukset vähene- vät inhimillisten kärsimysten ohella. Liikenteen verouudistus parantai-


si liikenneturvallisuutta huomattavasti. Ilman nykyistä laajempaa panostusta, turvallisuusasioissa madellaan etanan vauhtia. Tämä työ vaatii onnistuakseen hallinnonalarajat ylittävää yhteistyötä, poliittista tahtoa ja sen mukaisia ratkai- suja.


MARTTI KORHONEN


1 | 2011 LIIKENNEVILKKU 15


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32