käteen monipuolisesti tietoa koko- naiskuvan saamiseksi ja oman toimi- alan erityispiirteiden selkiyttämiseksi. Täällä kannattaa myös tulla käymään, koska paikan päällä oppii parhaiten.” ”Luotettavan paikallisen yritys-
kumppanin tai konsultin löytämi- nen on tärkeää. Tällä tavoin paikal- liset käytännöt ja säädökset tulevat tutuiksi. Suurlähetystö kertoo mark- kinoille tulevien suomalaisyritysten edustajille mielellään yhteiskunnan ja talouden kehitysnäkymistä suomalai- sesta näkökulmasta ja avaa tarvitta- essa ovia viranomaisten suuntaan se- kä liittovaltio- että osavaltiotasolla”, Pyykkö lupaa. Intian yhteiskunnan ja talouden
kehityshaasteet tarjoavat bisnesmah- dollisuuksia laidasta laitaan. Paran- nettavaa ja kehitettävää on esimer- kiksi infrastruktuurissa, koulutusjär- jestelmässä sekä terveydenhuollossa. ”Suomalaiset tiedetään ja tunne-
taan Intiassa erityisosaamisestaan muun muassa energiantuotantoon ja rakentamiseen liittyvässä puhtaas- sa teknologiassa, koulutuksessa sekä informaatio- ja viestintäteknologi- an hyväksikäytössä eri aloilla. Intias- sa on kysyntää suomalaisen erityis- osaamisen sovelluksille melkeinpä alalla kuin alalla.” Pyykkö painottaa, että Intiaan
kannattaa panostaa juuri nyt. Kulu- valle vuosikymmenelle on ladattu paljon odotuksia, ja suomalaisten on
” Kuluvalle vuosikymme nelle on ladattu paljon odotuksia.”
hyvä olla mukana tässä kehitysvai- heessa. Koska kyse on kehittyvästä talou-
desta, Intiassa toimittaessa on oltava malttia. ”Tänne ei kannata tulla pikavoitto-
jen toivossa, joskin sellaisiakin menes- tystarinoita on. Asiakkuussuhteiden rakentaminen ja hoitaminen vievät aikaa, mutta niihin panostettu aika kantaa kyllä hedelmää.” ”Intia on monenkirjava ja ihmeelli-
nen vastakohtaisuuksien maa. Se on yksi liittovaltio, mutta uskonnollises- ti, kulttuurisesti ja kielellisesti vivah- teikas mosaiikki. Ihmiset ja toimin- tatavat ovat erilaisia eri puolilla laajaa maata. Uusia kasvukeskuksia on ke- hittymässä maan eri osiin, eikä omia toimintojaan suunniteltaessa kanna- ta automaattisesti keskittyä vain Del- hiin tai muihin metropoleihin”, Juha Pyykkö sanoo. ■
Keskustele aiheesta
facebookissa
www.facebook.com/Primalehti
Byrokraattinen viisumikäytäntö hidastaa matkustusta Intiaan.
INTIAN talouden liberalisoitumis- kehityksestä huolimatta mark- kinoillepääsyn esteenä ovat yhä korkeat tullit sekä useat tullien ul- kopuoliset kaupan ja investointi- en esteet. Elinkeinoelämä kannattaa pyrki-
myksiä kattavaan EU:n ja Intian vä- liseen vapaakauppasopimukseen ja neuvottelujen loppuunsaattamista mahdollisimman pian. Yritysten toimintaa Intiassa han-
kaloittavat monet tekijät. Tulleihin liittyviä ongelmia on tullitasoissa, tullinimikeluokitteluissa, tullien laskutavoissa sekä tullauskäytän- nöissä. Vientiä rajoittavat määrälli- set rajoitukset ja tuontilisenssivaa- timukset. Korruptio, viranomaisten byrokraattisuus ja läpinäkyvyyden puute, verotuksen monimutkai- suus, teollis- ja tekijänoikeuksien suojan toimeenpanon puutteet se- kä poikkeavat standardit ovat yri- tysten kohtaamia haasteita. Heikko infrastruktuurin taso ja
Intiaan ovat etabloituneet Suomen suurimmat yritykset, joita on runsaat 90. Noin sata yritystä toimii markkinoilla välittäjien kautta.
90 Lähde: EK
INTIAN TALOUSKESKUKSET
1. Mumbai 2. Delhi 3. Bangalore 4. Chennai 5. Kalkutta
Suomalaisinvestoinnit ovat keskittyneet pääsääntöisesti erikoistalousalueille sekä kasvaviin talouskeskuksiin.
vaikeat liikenneyhteydet aiheutta- vat myös ongelmia. Useat yrityk- set ovat kokeneet oikeuslaitoksen toiminnan heikoksi ja hitaaksi. Matkustajaliikennettä rajoittaa
jossain määrin hidas ja byrokraat- tinen viisumikäytäntö. Intia kont- rolloi myös voimakkaasti lentolii- kenteen kohteita ja vuoromääriä. Julkisissa hankinnoissa viran-
omaisten koetaan suosivan paikal- lisia toimittajia sekä paikallisia pe- rinteisiä tuoteratkaisuja. Intian jos- sain määrin ulkomaisia toimijoita syrjivä toimintaympäristö on muu- toinkin vaikea erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. ■
2/2012 7
Kaupan jarruja on paljon
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60 |
Page 61 |
Page 62 |
Page 63 |
Page 64 |
Page 65 |
Page 66 |
Page 67 |
Page 68