TOIMITUS- johtajalta EK katsoo ETEENPÄIN
EK:N PERUSTAMISESTA on kulu- nut keväällä kahdeksan vuotta. Elinkeinoelämän toimintaympä- ristön muutos oli uudistuksen dynamo. EK puhuu yhdellä ää- nellä – yritysten puolesta. EK:lla on noin 15 000 jäsenyri-
tystä. Niiden palveluksessa on lähes 900 000 palkansaajaa. Jä- senyritykset vastaavat yli 70 pro- sentista bkt:sta ja 95 prosentis- ta maamme kokonaisviennistä. Jäsenkunta on läpileikkaus koko elinkeinoelämästä. Laaja edus- tavuus antaa vahvan kaikupoh- jan puhua koko yritysmaailman puolesta. EK:n rakenne on vahvistunut.
Liittokokonaisuus on tiivistynyt 45 liitosta 27 liittoon. Tämä an- taa voimaa ja tehostaa toimin- taa sekä lisää EK:n liittoraken- teen palvelukykyä. Samalla se on mahdollistanut paremmin EK:n ja sen jäsenliittojen työn- jaon täsmentämisen. Rakenne on luonut pohjan fokusoidum- malle toiminnalle.
TOIMINTAMME ruisleipä on ai- na yritysten kilpailukyvyssä. Kil- pailukyvyn parametrit asetetaan kansainvälisillä markkinoilla, mutta monet keskeiset toimet päätetään Suomessa. Näitä asi- oita ovat erityisesti verotus, in- vestointiedellytykset ja koko teollisuuspolitiikka. EK:n agenda on monipuolinen.
Yhä keskeisemmälle sijalle ovat nousseet ympäristö- ja ilmasto- kysymykset. Tätä päivää ovat myös digitaaliset markkinat. Pienenä maana menestymme vain sellaisessa toimintaympä- ristössä, jonka olennainen teki- jä on vapaa kauppa. Nämä uu- det asiakokonaisuudet merkitse- vät sitä, että EK:n agenda katsoo aina eteenpäin.
PS. Työehtosopimustoiminnan
painopiste on liitoissa. Ne te- kevät noin 280 sopimusta. So- pimusjärjestelmän pitävyyden ja luotettavuuden takaaminen on EK:n ja jäsenliittojen yhtei- nen iso haaste. Työrauhajärjes- telmämme ei toimi, ja laittomia lakkoja oli EK:n kentässä viime vuonna yli 180. On selvä, että järjestelmä ja sanktiot kaipaa- vat perusteellisen remontin. Se on koko sopimustoiminnan us- kottavuuden kannalta avainasia, ja uudistus pitäisi käynnistää pi- kaisesti.
EK:N JUURET ovat työmarkki- natoiminnassa. Se on edelleen- kin keskeinen osa liittoperheen toimintaa, ja järjestöllisesti työ- markkinatoiminta on rakenteen ”liima”. Mutta suunta on silti sel- vä. Yhä useammasta asiasta on voitava sopia yritystasolla. Työ- rauhasta ei voida kuitenkaan sopia jokaisella työpaikalla erik- seen, vaan siihen tarvitaan liitto- ja ja keskusjärjestöjä. EK toimii kansainvälisesti.
Olemme olleet Brysselissä jo 1970-luvulta. Näin olemme kas- vaneet osaksi EU:n kehitystä jo yli 20 vuotta ennen Suomen EU- jäsenyyttä. Sillä on merkitystä, koska yritysten toimintaa sääte- levä regulaatio määräytyy ene- nevästi yhdentyvässä Euroopas- sa.
Edunvalvonnan kansainvälis-
tyessä voima on yhteisissä nä- kemyksissä ja siinä, että asioita viedään hyvässä yhteisymmär- ryksessä eteenpäin suomalaisyri- tysten kilpailukykyä puolustaen. Yhteinen keskusjärjestö toimii kaikkien jäsentensä edunvalvo- jana myös maamme rajojen ul- kopuolella. ■
”Työrauhasta ei voida kuitenkaan sopia jokaisella työpaikalla erikseen, vaan siihen tarvitaan liittoja ja keskusjärjestöjä.”
”Suomalaisten yritysten kansainvälinen kilpailukyky luo talouskasvua, ja sitä kauta työ- ja verotuloja. Niillä rakennetaan hyvinvointia. Tämä menee kehää ja ympyrää. Olemme kaikki samassa veneessä.”
Mikko Pukkinen EK:n Yrittäjävaltuuskunnan kokouksessa 1.2.2012 2/2012 11
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60 |
Page 61 |
Page 62 |
Page 63 |
Page 64 |
Page 65 |
Page 66 |
Page 67 |
Page 68