”Jotta pääsemme kiinni todella isoihin asiakkaisiin, pitää kurottaa organisaation ylätasolle.” Harri Kerminen


V 42


esi on Kemiran oma megatrendi, jonka ympärille yhtiön tulevaisuuden toivo- taan tiivistyvän. Toimitusjohtaja Harri Kerminen on syystä tyytyväinen. Yhtiö solmi alkuvuodesta ison kaupan – ja mikä hienointa, keskeisellä kasvumarkkinalla. ”Puhdistamme Brasiliassa kokonaisen


järven kemiallisesti. Suomessa olemme puhdistaneet jo pari- kymmentä järveä. Toivomme kaupasta päänavausta vastaa- valle liiketoiminnalle jopa koko Latinalaisessa Amerikassa.” Kemira on ollut Brasiliassa jo 1990-luvun alkupuolelta


lähtien. Silloin Kemira rakensi maahan ensimmäisen ve- sikemikaalitehtaansa. Bisnes alkoi kasvaa kunnallisesta vedenpuhdistuksesta. Tältä osin vakiintuneeseen liiketoi- mintaan järvien puhdistus voi tuoda uutta virtaa. ”Brasiliassa on viisi tehdasta. Toimimme kunnallisen


veden puhdistuksessa, mutta olemme 2–3 vuotta sitten al- kaneet tunkeutua voimakkaasti öljy- ja kaasuteollisuuteen sekä kaivosteollisuuteen vesitoimitusten osalta. Meillä on vahva ja osaava organisaatio.” Vedenkäsittelyä tarvitsee myös maan laaja sellu- sekä


paperiteollisuus, joissa suomalaiset ovat vahvasti läsnä. Ruotsalais-suomalaisen Stora Enson ja brasilialaisen Fib- rian yhteinen Veracel-sellutehdas, joka pyörähti käyntiin


2/2012


vuonna 2005, oli suurin yksityinen investointi Brasiliassa. ”Kasvua liiketoimintaan haemme biomassoissa. Se on


uusi alue meille. Kemiran osalta sekin liittyy pitkälti ve- teen. Asiakkaita on jonkin verran myös elintarviketeolli- suudessa.” ”Emme ole luopumassa mistään entisestä.”


Hierarkia haltuun


Kasvunäkymät ovat Kemiralle tärkeät, sillä suurin osa sen liiketoiminnasta on edelleen Euroopassa ja Pohjois-Ame- rikassa. Kermisen mukaan yhtiö näkee suurimman po- tentiaalin öljy- ja kaasuteollisuudessa, johon maassa in- vestoidaan paljon. ”Se kiinnostaa paljon muitakin suomalaisia yrityksiä”,


suomalaisyritysten kansainvälistymistä edistävän Finpron hallituksen puheenjohtaja Kerminen toteaa. Kaivosala sekä meriteollisuus vetävät myös. Esimerkiksi


Outotec toimittaa Brasiliaan maailman suurimman rauta- rikasteen pelletointilaitoksen. Kuvaavasti se nousee Ponta de Ubún rautamalmisataman yhteyteen. Viimeisen parin vuoden aikana jopa parikymmentä suo-


malaista konepajayritystä on mennyt Brasiliaan saadak- seen osansa jättiprojekteista. Miten varmistetaan, että suomalaiset yritykset hyöty-


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60  |  Page 61  |  Page 62  |  Page 63  |  Page 64  |  Page 65  |  Page 66  |  Page 67  |  Page 68