This page contains a Flash digital edition of a book.
Menestyvää bisnestä lumen ja jään maassa


TALVEN tuottama kekseliäi- syys on valjastettu Suomes- sa järjestelmälliseksi inno- vaatiotoiminnaksi, joka poi- kii merkittävää liiketoimintaa usealla toimialalla. Maailman jäänmurtajista


puolet on suunniteltu ja ra- kennettu Suomessa. Esimer- kiksi Aker Arctic Technology Oy on luonut lukuisia menes- tyksekkäitä laivakonsepte- ja arktiseen merenkulkuun. Suomalaista osaamista ark- tisiin öljy- ja kaasuhankkei- siin merialueilla ovat toimit- taneet muiden muassa Arctia


Shipping, Wärtsilä, ABB, Rau- taruukki ja Lamor. VTT:n ja Teknillisen kor-


keakoulun toiminta kylmän ilmanalan tutkimuksissa pai- nottuu jäissä kulkeviin aluk- siin ja merirakenteisiin. Uut- ta liiketoimintaa odotetaan syntyvän myös tutkimukses- ta, joka keskittyy tuulivoima- teknologian erityisongelmiin pohjoisessa. Rakennus- ja kaivosliiketoi-


minnalle tärkeätä tutkimus- tietoa pohjoisessa antaa esi- merkiksi Geologian tutkimus- keskus (GTK). Sen kehittämää


mittaustekniikkaa sovelle- taan teiden, putkilinjojen ja tuotantolaitosten sijoittami- sessa kestävälle perustalle. GTK:n osaamisalueisiin ark- tisella alueella kuuluu myös luonnonvarojen etsintä. Kai- vosteollisuus on arktisen alueen suurimpia toimialoja. Venäjällä jo hyvin menes-


tyneet Lemminkäinen, YIT ja SRV sekä satamiin laittei- ta ja automaatiota tarjoava Cargotec ovat vahvoja nimiä, kun luonnonvarojen talteen- ottoon liittyvä rakennusbuu- mi alkaa Jäämerellä.


vät muutaman sesongin yli. Kehittä- misprosessi kestää parisen vuotta. Pa- tentit ovat alalla harvinaisia. ”Iso kysymys kuuluu, miten inno-


vaatiot saadaan markkinoitua”, Kello- kumpu sanoo. Halti on vaatettanut alppihiihdon


Idea kirkasvalolampusta korvassa tuotti Valkee Oy:n.


tumpia yhteistyökumppaneita ovat muun muassaKalle Palander jaTanja Poutiainen. He testaavat tuotteita ja kommentoivat, mitä pitäisi parantaa. Haltin tiimi on keksinyt esimer-


kiksi takin untuvapaneelin lämmön- säätelyä varten. Miesten takin vuo- rissa on sekä edessä että takana kak- si neppareilla kiinnitettävää paneelia. Naisten takissa on vastaavat merino- villasta. Ne lämmittävät isoja lihaksia ja munuaisten aluetta, ja lämpimällä paneelit voi irrottaa. Syksyllä Palander-malliston tak-


kiin tulee ilmanvaihtoa parantavat, irrotettavat nystyräpaneelit, jotka myös hierovat liikkuessa. Vaatebisneksessä innovaatiot elä-


maailmanmestaruuskilpailujen va- paaehtoistyöntekijät vuodesta 2007, mikä tuo kansainvälistä näkyvyyttä. Sitä suo myös Kalle Palander, joka on Euroopan talviurheilumaissa hyvin tunnettu. Haltin liikevaihto on noin 30 mil-


joonaa euroa vuodessa, ja se työllistää Suomessa 60 ihmistä.


Ilmastonmuutos antaa ja ottaa


Ilmastonmuutos muuttaa talvet toi- senlaisiksi. Mitä sitten tapahtuu tal- visille keksinnöille? Tarvitaanko nii- tä enää ollenkaan? Nokian Renkaissa muutos ei huo-


lestuta. Yhtiö tekee jo nyt Keski- Euroo pan markkinoille erilaisia ren- kaita kuin Suomeen ja Venäjälle. Tulevien talvien lämpötilat py-


syttelevät pohjoisessakin nykyistä useam min nollan tuntumassa, jolloin tien pintaan muodostuu peilijäätä ja mustaa jäätä. Silloin renkaan liukkau- denesto-ominaisuudet ovat tärkeäm- mät kuin kymmenien asteiden pak-


2/2012 51


kasilla, kun jää ei ole enää liukasta. ”Me vastaamme juuri tähän tar-


peeseen”, Nokia Renkaiden Antti- Jussi Tähtinen sanoo. Kirkasvalolaitteiden tarvetta il-


mastonmuutos vain lisää, sillä lumet- tomat talvet ovat pimeitä. Suomi ei myöskään ole ainoa kylmä ja pimeä maa maailmassa. Haltissa muutos mietityttää, sillä


yrityksen tuotteiden menekki riip- puu talvesta ja lumesta. Edellistalvet ovat olleet hyviä, tänä vuonna talvi tuli Suomeen talviurheiluvaatteiden kaupan kannalta kuukauden myöhäs- sä. Osassa Keski-Eurooppaa lunta on ollut paljon, osassa vähän. ”Meidän täytyy sopeuttaa mallis-


tot ilmaston mukaisiksi. Yksi vaihto- ehto on lisätä vedenpitäviä suojavaat- teita, joissa ei ole kiinteää lämpöeris- tystä. Alle puetaan kerroksia”, Martti Kellokumpu kaavailee. ■


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60  |  Page 61  |  Page 62  |  Page 63  |  Page 64  |  Page 65  |  Page 66  |  Page 67  |  Page 68