V
altuuston uudet jäsenet lähtivät joukolla mukaan. Kokouksessa oli sellaista hen- keä, että nyt niitä toivomiani aloitteita al- kaa tulla”, valtuuskunnan puheenjohtaja Esa Kiiskinen arvioi. Jäsenistöä kalvaa huoli pk-yritys-
ten jalkoihin jäämisestä niin poliittisissa päätöksissä kuin kuntapalveluiden järjestämisessäkin. Pk-yritys- ten painoarvon nousu näyttää vieläkin jääneen päät- täjiltä huomaamatta, vaikka työllisyyden kasvu lepää ainoastaan pk-yritysten varassa. ”Vuosina 2001 – 2010 uusista työpaikoista täydet sa-
ta prosenttia syntyi nettomääräisesti pk-yrityksiin. Tuona ajanjaksona niihin perustettiin runsaat 77 000 uutta työpaikkaa, kun samaan aikaan suurista yrityk- sistä katosi vajaat 300 työpaikkaa”, PK-johtaja Pentti Mäkinen kertoi. Viestiminen yrittäjyyspolitiikan merkityksestä ko-
rostuukin EK:n pk-edunvalvonnassa tänä kuntavaa- livuonna. Listalla on suuri joukko toimenpide-ehdo- tuksia yrittäjyyteen kannustavasta verotuksesta yri- tysten hallinnollisen taakan keventämiseen ja hyvän yritysilmaston luo- miseen. ”Maailmalla käy-
gallup
Terveisiä hallitukselle! Prima kysyi yrittäjiltä, mitä he odottavat hallituksen kehysriiheltä.
Kauppaneuvos Heimo J. Aho,
SKS Group Oy Nyt tarvitaan järkevää säästämistä, mutta ei sellaista, joka haittaa talou- den kiertokulkua. Kunnallista virka- koneistoa on katsottava hallinnon te- hostamisen kannalta. Tämä ei liity vain kuntaliittymiin, vaan toimintojen tar- koituksenmukaiseen järjestämiseen. Yritysten kasvu on ykkösasia. Tarvitaan yrityksiä tukevia, mahdollisimman hy- viä veroratkaisuja. Nyt niitä ei ole ai- nakaan vielä ollut hallitusohjelmassa, siellä on lähinnä hidasteita. Yritysvero- tuksen ja pääomaverotuksen tasapai- no on tärkeää.
Toimitusjohtaja Kristiina
tetty slogan think small first, pk-yri- tysten ajattelemi- nen, unohtuu meillä usein sekä kunnilta että valtiolta. Kuten syksyn yrittäjyysil- mastokysely osoitti, kunnat tahtovat unohtaa toiminnassaan valtaosan yrityksistä. Isoja ja kasvuvaiheen yrityksiä muiste- taan, mutta tälle suurimmalle joukolle löytyy liian vähän kiinnostusta”, Mäkinen sanoi.
Tähtäimessä tehokas julkinen sektori
Pk-yritykset eivät vieläkään pääse kilpailemaan ta- saveroisesti julkisien palveluiden järjestämisestä tai hankinnoista. Kun hankintalakia ja EU:n hankinta- direktiiviä uudistetaan, EK:n tavoitteena on, että pk- yritykset pääsisivät mahdollisimman laajasti mu- kaan julkisiin hankintoihin. Mäkinen toivoi päät- täjien ymmärtävän, ettei tässä tavoitella pelkästään tukea yritystoiminnalle. ”Sitä kautta luodaan aitoa kilpailua ja mahdollisuu-
det monipuoliseen palvelutuotantoon. Tähtäimessä on kaikin tavoin tehokkaampi julkinen sektori.” Yrittäjävaltuuskunnan työskentely positiivisen
asenteen luomiseksi yrittäjyyttä ja omistajuutta koh- taan jatkuu tänäkin vuonna. Tuoreet tutkimukset ker- tovat, että asenneilmasto yrittäjyyttä kohtaan on ke-
›› 2/2012 57
Asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan.
Wessman, Plastep Oy Työmatkojen verovähennysoikeuteen ei saa puuttua. Koko Suomihan on pi- dettävä asuttuna, ja ihmisten voitava käydä töissä isojen asutusalueiden ul- kopuoleltakin. Tämä esitys tulisi leik- kaamaan työssäkäyntimahdollisuuksia. Suomi on suuri maa, ja etäisyydet ovat pitkät. Se pitää muistaa.
Hallituksen puheenjohtaja Seppo Saarelainen,
Betonimestarit Oy Työelämän muutokset on huomioita- va. Sekä Ruotsi että Saksa ovat men- neet työelämän joustoissa eteenpäin, eikä kulurakenne ole noussut siten kuin Suomessa. Meillä esimerkiksi lait- tomat lakot aiheuttavat epävarmuut- ta yrittäjille. Työkyvyttömyyseläkkeel- le jää erittäin paljon porukkaa. Pitäisi katsoa määrävälein, onko työkyky pa- rantunut siten, että ihminen voisi jol- lain tavalla työskennellä. Itsekin olen palannut sairastamisen jälkeen työhön.
Toimitusjohtaja Eija Karivaara,
Spira Oy Hengityshoitokeskus Kuntalain uudistaminen on yrityksille tärkeä asia. Suomi tarvitsee yrittäjä- myönteisiä kuntia, joilla on valmiudet järjestää erilaisia palveluja ja tarjota niitä asukkailleen. Kannuste pitäisi ol- la mukana niin, että pk-yrityksillä olisi paremmat edellytykset tarjota palvelu- jaan. Siihen liittyvät tietenkin verotus ja muutkin sentyyppiset kysymykset.
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60 |
Page 61 |
Page 62 |
Page 63 |
Page 64 |
Page 65 |
Page 66 |
Page 67 |
Page 68