erikoiskuljetusauto saattoautoineen ai- heuttaa ihan omat kuvionsa liikentees- sä.


Erikois-


kul jetukset pyritään aja- maan hiljai- sen


liiken-


teen aikana. Mutta pit- kissä


siirty-


missä joudutaan ajamaan myös päiväl- lä. Välillä käy niin, ettei kolmekaan liikenteen ohjaajaa saa jotakuta kaahaa- jaa pysähtymään. Toisinaan mukana ole- vat poliisitkin ihmettelevät vastaantuli- joiden piittaamattomuutta annettuihin merkkeihin. Liikenteenohjaaja toivookin kanssakul-


kijoilta joustoa ja kärsivällisyyttä. Erikois- kuljetus pyrkii antamaan tilaa, mutta aina sopivaa ja turvallista, leveää pysähtymis- kohtaa ei juuri siinä kohdalla ole. Liikenteenohjaajan pysähtymiskäsky


perustuu vastaantulijan mahdollisimman turvalliseen ohittamiseen. Jos tien reunas- sa on juuri silloin liikennemerkki, tolppa tai kaide, vastaantuleva liikenne pysäyte- tään sellaiseen paikkaan, jossa ohittami- nen onnistuu. Tätä eivät kaikki ymmärrä.


Mielikuvaharjoittelulla osaamista


Reinilän mukaan autokouluissa annetaan kiitettävästi tietoa hälytysajoneuvojen väis- tämisestä, mutta jos oppi ei tuoreesta kus- kista tunnu tärkeältä, se unohtuu. Sitten kun


– Liikenteessä luuleminen on pahin-


ta. Ajan kuluessa liikennesäännöt, autot ja tiestö muuttuvat. Ja kun ajokortin suoritta- misesta on aikaa, mennään eteenpäin luu- lolla, että olen ajan tasalla, kun ajan päi- vittäin. Pärjäähän siinä tuurilla, kun muut väistelevät. Turvallisuutta voisi kuitenkin kohentaa ottamalla asioista selvää. Kertausta voi hakea vaikkapa osoitteesta


www.tapaturva.fi /halytysajoneuvon-vais- taminen/ löytyvä maksuton Hälytysajo- neuvon väistäminen -verkkokurssi. Se on tarkoitettu kaikille tienkäyttäjille – jalan- kulkijoille, autoilijoille ja ammattilaisille. Todellisiin hälytysvideoihin pohjaava ai- neisto selvittää kansantajuisesti hälytysajos- sa olevan ajoneuvon väistämiseen liittyvää lainsäädäntöä sekä antaa toimintamalleja ja vinkkejä, kuinka väistäminen käytännössä tapahtuu. Hälytysajoneuvojen kohtaamista tulisi


harjoitella myös mielessään. – Ajaminen on järkipeliä. Ensin on


syytä oppia ajattelemaan ajotilanteita ja vasta sitten tulevat taktiset ja tekniset ajo- tilanteet.


Liikenteenohjaus perustuu mahdollisimman turvalliseen ohittamiseen.


liikenteessä tarvitsisi tietoa mitä tehdä, me- nee ajajalta liikaa aikaa verestää muistiaan.


Vilkkuva valo on aina huomattava


Reinilä opastaa, että paras keino varautua hälytysajoneuvojen kohtaamiseen ja väis- tämiseen on rakentaa itselleen ajatusmalli, miten reagoida äkillisiin tilanteisiin. – Välttämällä paniikin saa pari sekun-


tia lisäaikaa toimia oikein. Paniikkijarrutus onkin vaarallisin tapa


toimia. – Vaistomaisesti


rattia kääntämällä


kuljettaja ei ehdi varmistaa, onko sivulla tilaa ja kiilaa vieressä ajavan kylkeen. Muut liikenteessä liikkuvat eivät myös-


kään ole varmoja siitä, millaisia oikeuk- sia hälytysajoneuvoilla on. Kummallakin puolella on vastuunsa. – Muun liikenteen tulee mahdollisuuk-


sien mukaan väistää, ja hälytysajoneuvon- kuljettajan tulee antaa muulle liikenteelle mahdollisuus selviytyä tästä velvoitteesta. Hälytysajonevojen kuljettajilla on ko-


vat ohjeet ja määräykset. Silti vaaratilan- teita tulee. Tilastollisesti eniten onnetto- muuksia sattuu sairasautoille, toiseksi eni- ten paloautoille. Myös onnettomuustilanteet ja poik-


keukselliset tiejärjestelyt aiheuttavat lii- kenteessä hämmennystä. – Kun kuljettaja näkee kolaripaikan,


tulee hänen hidastaa sen verran, että ehtii reagoida, mutta ei niin paljon, että aiheut- taisi lisää ongelmia. Tärkeintä on hidas- taa, selvittää tilanne ja hälyttää tarvittaes- sa apua. Pysähtymismerkkiä on tietenkin noudatettava, Reinilä muistuttaa.


Tarkkojen rajoitusten mukaan Pirkanmaan ELY-keskus myöntää kaikki Suomen erikoiskulje- tusluvat Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tyypillisiä erikois- kuljetuksia ovat koneiden, elementtien, rakennusten, nos- tureiden ja isojen tuotteiden kuljetukset. Johanna Vihlmanin mukaan tänä päivänä iso osa erikoiskuljetuksista on talopa- ketteja. Kaivos- ja tiehankkeet ovat myös yksi iso työllistäjä. Erityiskuljetuksille on muun liikenteen ruuhka-aikojen mukaan määritetyt ajat, jolloin leveiden, pitkien ja korkeiden kuljettaminen on kielletty. Erikoiskuljetusluvassa on määritelty tiet ja alueet, joilla myönnetyllä luvalla saa liikkua.


28 LIIKENNEVILKKU 2 | 2011


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32