lisää hyvinvointia Kutsumus
Ihminen on onnellisimmillaan silloin, kun hän tekee arjessa asioi- ta, joista nauttii eniten. Kutsumuksellisuuteen kannattaa satsata jo ammattiopetuksessa. Hyvinvoinnin kannalta tärkeintä on, että kut- sumuksensa löytäneitä tuetaan toteuttamaan unelmansa ja muille annetaan liikkuvuutta löytää oma alansa.
Teksti: Anu Heikkinen • Kuva: Anki Lappalainen – Parasta olisi, jos jo nuorilla olisi perus-
opetuksesta lähtien kasvualusta, joka tukisi heitä löytämään vahvuutensa ja tavat toteut- taa itseään tulevassa työelämässä. Erityises- ti ammatillisella koulutuksella on erinomaiset mahdollisuudet välittää nuorille ammattipäte- vyyden lisäksi hyvän ja tasapainoisen elämän aineksia. Ammattiin opiskelevia nuoria haastatelles-
saan Järvilehto ja Martela löysivät neljä opis- kelijatyyppiä: kutsumukselliset, alanvaihtajat, ajelehtijat ja ongelmatapaukset. Merkittävälle osalle nuorista oma kutsumus oli epäselvä. Jär- vilehdon mukaan ratkaisu voisi löytyä ammatti- koulutuksen rakenteellisista muutoksista. – Harva 16-vuotias tietää, mitä haluaa teh-
dä isona. Voitaisiin saavuttaa hyviä tuloksia, jos ammattioppilaitokseen ei tultaisikaan heti tie- tylle alalle, vaan nuoret voisivat kokeilla eri alo- ja ja selvittää oppilaanohjauksen tuella, mikä on heidän juttunsa. Ongelmaoppilaskin voi oikean alan löydyttyä saada mielekkyyttä elämäänsä, eikä häiriökäyttäytymiselle enää ole tarvetta.
Onnellisuutta voi opetella
Ammattiosaajan hyvä elämä -julkaisu on osa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n AMIS-työtä, josta vastaa AMIS – Arjen Ammattilaiset (2011–2015). Työn tavoitteena on lisätä ammattiin opiske- levien hyvinvointia ja terveyttä valtakunnallisesti. Julkaisua voi tilata 2,50 euron hintaan EHYT ry:n verkkosivuilta
http://www.ehyt.fi/fi/ajankohtaista/julkaisut. Raportin voi myös ladata ilmaiseksi pdf-muodossa.
E
delleen istuu aika tiukassa se asenne, että työ on välttämättömyys, jonka avulla saa-
daan elanto ja kartutetaan omaisuutta. Onnel- lisuuden ajatellaan löytyvän jostain muualta, usein menestyksestä, kauneudesta ja uusista elämyksistä. Entä jos onkin toisin päin, ja onni piilee elä-
män mielekkyydessä, tarkoituksenmukaisessa työssä ja onnistumisen kokemuksissa? Filosofian Akatemian tutkijat Frank Marte-
la ja Lauri Järvilehto tarkastelevat arjen onnel- lisuutta tuoreessa Ammattiosaajan hyvä elämä -raportissa. Selvityksessä pohditaan, kuinka ammatillinen koulutus voisi tukea opiskelijoi- den kasvua hyvinvoiviksi kansalaisiksi. Kuulostaa kliseiseltä sanoa, että raha ei tuo
onnea. Lauri Järvilehdon mukaan sanonta on totta myös monien tutkimusten valossa. Kun
perustarpeet on tyydytetty, omaisuus ei enää lisää hyvinvointia. Pitkäkestoista onnellisuutta tuovat sisäiset tekijät, kuten vapauden ja mie- lekkyyden tunne sekä ihmissuhteet. – Tyytyväisyys ja onnellisuus kumpuavat
pitkälti siitä, että ihminen voi tehdä arjessa asi- oita, jotka ovat itselle merkityksellisiä. Kutsu- mus ei ole muodikas käsite, mutta sen löytämi- nen on merkittävä harppaus hyvään elämään, Järvilehto sanoo.
Oma paikka työelämässä
Järvilehdon mukaan kutsumuksellisuus on sekä työntekijän, työnantajan että koko yhteiskun- nan etu. Kutsumusammatissaan toimivat ihmi- set ovat tuottavimpia ja sitoutuneimpia työn- tekijöitä. He voivat myös muita paremmin sekä henkisesti että fyysisesti.
· 24 ·
Järvilehto muistuttaa, että hyvää elämää voi myös opetella. Tärkeintä on oma halu muuttua ja muuttaa elämänsä suuntaa. Tavoitteeseen pääseminen on jokaiselle yksilöllistä, ja oppimi- nen vaatii harjoittelua. Martelan ja Järvilehdon raportti tarjoaa työvälineitä oppilaitosten käyt- töön ja miksei muillekin. – Ongelmakeskeisyyden sijasta halusimme
keskittyä myönteisen ajattelun vahvistamiseen ja mahdollisuuksien avaamiseen. Järvilehdon haaveena on yhteiskunta, jossa
mahdollisimman moni voisi olla onnellinen siitä, että pääsee tekemään juuri sopivaa työtä, jolla on merkitystä sekä itselle että toisille. Paino- piste olisi hyvässä arjessa, ei rahan, maineen ja elämysten tavoittelussa. Kun oma ala löytyy, siihen voi satsata täy-
sillä. Järvilehdon mielestä nykypäivän valtava yleissivistyksen vaatimus ja itsensä kehittämis- vimma vievät välillä metsään. Monesti riittää, että yksilö osaa yhden asian hyvin. – Kun ihminen saa tehdä sitä mistä hän eni-
ten nauttii, ei ole väliä, onko työ trukin ajamista vai kvanttifysiikkaa.
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28