Uudessa kotimaassa parempaan alkuun


Teksti : Sari Mantila-Savolainen • Kuvat: Sari Mantila-Savolainen ja Sari Lindeman


Vaikka maahanmuuttajaopiskelija-sana yhdistää muualta Suomeen kotoutuneita, niin syyt maahanmuuton takana voivat olla hyvin erilaisia. Tavallisin - ja onnellisin - tarina on muutto, joka tehdään rakkauden perässä. Aivan toisessa tunnetilassa saavutaan esimerkiksi silloin, kun kotimaa on jouduttu jättämään ilman omaa valintaa. Molemmissa tapauksissa kotoutuminen uuteen kulttuuriin vaatii aikansa.


M


aahanmuuton alkuaskelien tukemiseen käynnistettiin Sastamalan koulutuskun-


tayhtymässä Parempaan alkuun -hanke vuoden 2009 alussa. Hankkeen tavoitteiksi asetettiin maahanmuuttajanuorien tutustuttaminen am- matilliseen toisen asteen koulutukseen ja työ- elämään, henkilöstön osaamisen lisääminen maahanmuuttajien kanssa toimiessa sekä tie- don tuottaminen maahanmuuttajien, työ- ja elinkeinoelämän sekä ammattioppilaitoksen käyttöön. -Hankkeen piirissä on ollut noin 170 henki-


löä. Tällä hetkellä Saskyn toimipisteiden opis- kelijoista on noin 1,5 % maahanmuuttajia. Mää- ränä se tarkoittaa pariakymmentä opiskelijaa. Tästä joukosta löytyy jo monta kansalaisuutta. Meillä on opiskelijoita esimerkiksi entisestä Burmasta, Iranista, Irakista, Thaimaasta, Sene- galista, Sierra Leonesta, Somaliasta ja Virosta. Tutustujien joukossa on ollut muitakin maita edustettuina, kertoo Parempaan alkuun -hank- keen projektin ohjaaja Sari Lindeman. -Taustat tulijoilla ovat hyvin erilaisia. Osalla


ei ole koulutustaustaa, mutta osa on taas to- della hyvin koulutettuja. Tulijoilla ei välttämättä ole käsitystä suomalaisesta yhteiskunnasta. Li- säksi koulutusjärjestelmä ja alat voivat olla hy- vin erilaisia entiseen kotimaahan verrattuna.


Tutustutaan aloihin


Parempaan alkuun -hankkeessa on maahan- muuttajien alkutaivalta helpottamaan luotu toimintamalliksi Tutustujan polku. Suurin osa tutustujista on tullut Sataedun ammatilliseen koulutukseen valmistavan MAVA-koulutuksen harjoittelujaksoilta. Osa nuorista on tavoitet- tu esimerkiksi työvoimatoimiston lähettäminä.


Osa on kohdattu vastaanottokeskuksessa, jos- sa infopäivien yhteydessä on jaettu tietoa suo- malaisesta yhteiskunnasta, järjestetty ruoka- kursseja sekä asiointikursseja avuksi virastoissa toimimiseen. Ryhmätutustumisten lisäksi maahanmuut-


tajanuorelle on voitu räätälöidä yksilöllinen tutustumisjakso tietylle opiskelualalle. Lyhim- millään jakso on kestänyt päivän ja pisimmillään kaksi kuukautta. Tutustumisjaksoon kuuluu myös arviointi. -Nuoren, ammattiaineen opettajan ja pro-


jektityöntekijän keskustelussa arvioidaan, mi- ten odotukset tutustumista kohtaan toteutui- vat, tuntuuko ala omalta ja riittääkö kielitaito alalla opiskeluun. Osa tutustumisessa mukana olevista nuorista on jo valmistunut, osa opiske- lee parhaillaan ja osa on hakenut muita vaihto- ehtoja kuten oppisopimuskoulutusta tai töitä, listaa Sari Lindeman. -Kieli asettaa haasteita. Joskus omasta äi-


dinkielestä ei löydy opintoalaan liittyviä, samo- ja sanoja. Opiskelukulttuuri voi olla myös täysin erilainen. Ensimmäinen vuosi on monesti pahin, ja silloin on tärkeää vakuuttaa opiskelijalle, että sinä selviät tästä.


Opiskelu kasvattaa itseluottamusta


Lindeman haluaa viestittää nuorille, että vaikka ovi toivealalle ei heti aukeaisikaan, niin tavoit- teisiin voi päästä myös pidemmän polun kaut- ta.


-Haaveista ei kannatta luopua, vaan tavoi-


tella niitä vaikka mutkankin kautta. Kun opis- kellessa kielitaito karttuu, niin itseluottamus- kin kasvaa.


· 16 · Maahanmuuttajanuorten osuus ammatillises-


sa koulutuksessa asettaa haasteita myös ammat- tiaineen opettajille. Opetuksessa korostuu yksi- löllisyys ja tasa-arvoinen kohtelu, jossa otetaan myös opiskelijoiden lähtökohdat huomioon. -On ollut hieno nähdä, miten joku opettaja


on ottanut haltuun itselleen täysin vieraan asi- an ja sitoutunut asiaan. Parasta henkilöstökou- lutusta on ollut, kun nuori menee tutustumaan alalle ja saa kasvot ja silmät pelkän nimen si- jasta. Joidenkin opettajien sitoutumisesta olen todella ylpeä, Lindeman kiittää.


Suomi tuntuu hyvältä


Burmasta Suomeen kolme vuotta sitten saapu- nut Sun May Htoo on tutustujan polun kautta löytänyt opiskelupaikan kotityö- ja puhdistus- palvelujen alalta. Ennen alan valintaa Sun May Htoo kävi työharjoittelussa kukkakaupassa ja päiväkodissa. Omassa ryhmässä on yhdeksän opiskelijaa, joista neljä on maahanmuuttajia. -Haaveena oli lähihoitajan opinnot, mutta


alan kieli tuntui vielä vaikealta. Kodinhuoltajan alalla kieli on helpompaa. Työ on normaalia, ei- kä tunnu kovin vaikealta. Luokassa on ollut hy- vä opiskella. Kaikki ovat ystävällisiä toisilleen. Alussa uusi kotimaa tuntui kesästä huo-


limatta kylmältä. Unta oli vaikeaa saada, kun valoisina kesäöinä yötä ei tuntunut tulevan ol- lenkaan. -Nyt kaikki menee hyvin. Olen tottunut il-


maan ja suomalaiseen ruokaan, josta alussa en tykännyt. Suomi on rauhallinen maa. Hyvää on myös ilmainen koulutus. -Koulun jälkeen haluan tehdä työtä. Tämän


koulun teen ensin ja sitten haen töitä. Lähihoi- tajan työ säilyy haaveena.


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28