ARJEN ARKIN HANKEKIERTUE SYKSYLLÄ 2012


Teksti: Susanna Ågren M


enetelmäkehittäjän työ on Arjen arkin liikahdettua liikkeelle ollut täynnä ihmis-


ten kohtaamisia ympäri Suomea. Olen pääs- syt tutustumaan eri hankkeissa luotuihin hyviin käytäntöihin ja nähnyt, miten monet näistä käytännöistä ovat juurtuneet toimintaan ja löy- täneet paikkansa oppilaitoksen arjessa. Ope- tushallituksen rahoittaman Paremmat arjen taidot ja opintojen kautta töihin -kehittämis- ohjelman hankkeissa on tehty valtavasti hyvää työtä opiskelijan tukemiseksi ja tämä työ myös jatkuu hankkeiden päättymisen jälkeen.


Nivelvaiheiden tukeminen


PAT-hankkeissa on hyvin paljon korostunut moniammatillisen verkostoyhteistyön merkitys nivelvaiheissa. Tässä on keskitytty varsinkin pe- ruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheyhteistyön kehittämiseen, jota tukee mm. saattaen vaihta- en –malli ja verkostoyhteistyönmalli. Kuitenkin hankekokonaisuudessa on myös hankkeita, jot- ka ovat selvästi keskittyneet toiseen nivelvai- heeseen. Näiden hankkeiden kautta on pyritty lisäämään yritys- ja työnantajayhteistyötä työs- säoppimisten kautta sekä myös kouluttamalla ja tiedottamalla työnantajia ammatillisesta kou- lutuksesta. Hyvänä käytäntönä nivelvaiheeseen on luo-


tu ammatillisen oppilaitoksen nivelvaiheopo, joka kiertää peruskouluissa kertomassa opis- kelusta ammatillisessa oppilaitoksessa ja auttaa näin nuoria saamaan realistisen kuvan siitä, mitä opiskelu ammatillisessa oppilaitoksessa on. Ni- velvaihetyön tehostamiseen on myös kehitet- ty valmistuvien opiskelijoiden ryhmänohjaajien koulutusta. Nuorten työelämään siirtymistä hyvillä käytännöillä on tuettu luomalla toimin- tamalli oppilaitoksen ja työ- ja elinkeinotoimis- ton välille sekä luomalla tiedonsiirtolomake,


joka edesauttaa esimerkiksi erityisopiskelijan tietojen välittämistä TE-toimistoille. Työelä- mään siirtymistä on pyritty tukemaan myös valmistumisinfon avulla, jossa yritykset ja työ- elämä pyritään tuomaan lähemmäksi valmistu- via opiskelijoita.


Yksilöllisen polun tukeminen


Opiskelijoiden yksilöllisten polkujen merki- tys korostui monien hankkeiden tuloksissa ja luoduissa käytännöissä ja toimintamalleissa. Opiskelijoiden yksilöllisiä polkuja on pyritty tukemaan mm. luomalla työvaltaisia koulutus- malleja. Työvaltainen menetelmä mahdollistaa opiskelijalle, jolla on alhainen opiskelumoti- vaatio, opintojen suorittamisen työelämässä. Lisäksi hyvänä käytäntönä on kehitetty työval- mennusta, jossa työvalmentaja tukee nuorta työelämään siirtymisessä, työssäoppimisissa ja työpaikoilla. Hankkeissa on myös mietitty paljon, miten


opiskelijat, joilla on huono opiskelumotivaatio, saisi takaisin kiinnitettyä opiskeluihin. Monesti huonon opiskelumotivaation taustalla saattaa olla ongelmia, jotka itsessään eivät liity opiske- luun, mutta vaikuttavat siihen valtavasti. Tämän ratkaisemiseksi on kehitetty mm. Maxi-opetus, jossa nuoria autetaan pienryhmässä käsittele- mään omaan elämäänsä liittyviä asioita ja opet- telemaan opiskelun ja työelämän kannalta tär- keitä arjen taitoja. Hyvänä käytäntönä on myös luotu arkiohjaaja, joka toimii opiskelun aikana opiskelijan lähimpänä tukena niin opiskelussa, työelämässä kuin muussa elämässä. Huonon opiskelumotivaation tunnistamiseksi on hyvä- nä käytäntönä luotu motivaatiomittaristo ja sen tueksi käsikirja, joka auttaa tunnistamaan ja puuttumaan nuorten huonoon opiskelumoti- vaatioon ja ymmärtämään syitä sen taustalla.


· 14 · Monikulttuurisuus


Moni PAT-hanke keskittyi myös monikulttuu- risuuteen. Hankkeissa pyrittiin määrittele- mään maahanmuuttajanuoren polkua koulu- tukseen ja työelämään. Tästä esimerkkinä on tutustujan polku, jossa maahanmuuttajanuorta tuetaan suomalaiseen koulutukseen ja työelä- mään tutustumisessa ja siirtymisessä. Myös tässä korostui eri ohjaustahojen ja oppilaitos- ten yhteistyö sekä myös yhteistyö yritysten kanssa. Yritysten kanssa pyrittiin mm. luomaan yhteistyötä työelämään tutustumisjaksojen ja työharjoittelujen osalta. Myös yhteistyö maa- hanmuuttajanuorten vanhempien kanssa nousi yhdeksi yhdistäväksi tekijäksi hankkeiden hyvi- en käytäntöjen osalta. Tämän lisäksi hankkeissa luotiin koulutusta henkilöstölle maahanmuut- tajanuoren kohtaamiseen. Monikulttuurisuutta oppilaitoksessa py-


rittiin tukemaan luomalla opetusmateriaalia nuorten ennakkoluulojen käsittelemiseen se- kä niiden vähentämiseen. Tätä varten hyvänä käytäntönä on työstetty mm. materiaalipaketti oppilaitosten käyttöön rasismin vähentämisek- si sekä työkalu rasismi- ja syrjintäkokemusten kartoittamiseen. Hankkeissa luotiin myös hyviä käytäntöjä nuoren elämänhallinnan ja arkielä- mäntaitojen kartuttamiseen. Haasteita, joita kohdattiin näiden toteuttamisessa, oli näiden nuorten heterogeeniset taustat, jolloin ohjaus- työ oli hyvin pitkälti henkilökohtaista kohtaa- mista, eikä yleisiä polkuja ollut näille nuorille helppoa/mahdollista luoda.


Opiskeluympäristön ja – ilmapiiri


Parempien arjentaitojen tukemiseen liittyy olennaisesti myös opiskeluympäristö sen ilma- piiri. Hyvä ilmapiiri oppilaitoksessa on avoin, suvaitsevainen, kannustava, luotettava ja yhtei- söllinen sekä opiskelijaa kuuleva. Tärkeä tekijä ilmapiirin tukemisessa on opiskeluympäristön


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28