Tapio Suominen
LUKIJOIDEN L
HAUSKAT VITSIT
ähetä Seiskalle suosikkivitsisi. Julkaistujen vitsi- en joukosta arvotaan viikoittain 77 euron palkinto. Voit lähettää vitsisi meille kätevästi internetis-
sä
www.seiska.fi tai postikortilla/kirjeellä. Osoitteem- me on 7 päivää/Vitsi, PL 222, 00151 Helsinki. Muis- ta asiallisuus! Emme julkaise rasistisia tai alatyyli- siä tekstejä. Lyhyet ja ytimekkäät vitsit ovat suo- siteltavia ja julkkisaiheiset tervetulleita. Muis- ta ilmoittaa myös nimesi, osoitteesi ja pu- helinnumerosi. Jos haluat vitsisi jul- kaistavan nimimerkillä, liitä sekin mukaan.
77€
Mikä on Nokian uusi slogan? −Menneen talven Lumia.
−Päivää. Tulin ottamaan pa- lovakuutuksen jalalleni, Ilkka sanoi vakuutusasiamiehelle. −Tarkoitatteko ehkä tapa- turma- tai henkivakuutusta? −En, vaan palovakuutusta. Minulla on puujalka.
Jalmari ja Elmeri tapasivat pitkästä aikaa toisensa sattu- moisin eräässä krouvissa. −Enpä ole nähnyt sinua aikoi- hin, sanoi Jalmari.
Opettaja kysyi Pik- ku-Kallelta kuinka monta ilmansuun- taa on olemassa. −Seitsemän, Pikku- Kalle vastasi. −Minusta niitä on kahdeksan, opetta- ja sanoi.
−Mutta kun eilen uutisissa kerrottiin, että presidentti söi lounaan, Kalle sa- noi todella kovalla äänellä.
Mitä konstaapeli te- kee, kun hän haluaa avata sardiinipur- kin?
-Hän koputtaa voi- makkaasti purkin kanteen ja karjaisee: Avatkaa tämä on poliisi!
Jorma
Oskari istui sohvalla telk- karin ääressä oluttölkki kourassaan. Hän seurasi suosikkioh- jelmaansa ja tokaisi vai-
−No minä olen ollut poissa näistä piireistä 90 päivän ajan. Olin vankilassa. −Minkä vuoksi?
molleen:
-Nyt en kyllä ymmärrä ollenkaan! Lehden arvos- telupalstalla luki, että
tämä ohjelma on suunnattu
−Muistat kai sen Mantan, jonka luona kävin aina silloin tällöin lystäämässä. Sitten eräänä päivänä Manta suuttui ja ilmian- toi minut väkisinmakaamisesta. 75-vuotiaalle se oli mielestäni kohteliaisuus, jotenka tunnustin olevani syyllinen. Sain kolme kuukautta.
−Kolme kuukautta on aika pieni rangaistus väkisinmakaamises- ta, eikö vain? −Niin, mutta eivät ne tuomin- neetkaan minua väkisinmakaa- misesta, vaan väärästä valasta.
ARVAA KUKA
Mikä on stetoskoopin kevyt- kenkäisen kaverin nimi? −Horoskooppi.
Mitä mökkinaapureina olevalla rikkaalla ja köy- hällä on aina yhtä paljon? −Yhteistä rajaa.
Isäntä ja renki menivät yhdessä hirvimetsälle. Heitä vastaan tuli komea hirvi, ja isäntä am- pui sen.
-Me saimme sen! hihkaisi renki. -Ketkä me?
He menivät tarkas- tamaan saalista ja totesivat, että he olivat kaataneet naapurin huippu- ravurin. Isäntä mutisi:
−Kauanko anoppi kerää vielä mansikoita? kysyi Esa. −Pari tuntia, Jaana vastasi. −Hyvä! Sitten ei tarvitse laittaa linnunpelätintä…
Pikkupoika uteli jatkuvasti, mistä lapset tulevat, ja lopulta isä selitti:
−Jos laittaa omenan siemeniä ikkunalau- dalle, niin haikara hakee ne siitä ja tuo muutaman päivän päästä vauvan. Pikkupoika tietysti ryhtyi kokeeseen. Aamulla siemenet olivat kadonneet. Mutta vauva tulikin muutaman päivän kuluttua alakerran perheeseen.
Kimmastunut poika juoksi portaat alas, soitti ovikelloa. Kun naapurin mies aukaisi oven,poika huusi vihaisena: −Kuulkaas setä, olisi parasta antaa suosiolla se vauva meille. Mun iskä voi todistaa, että siemenet olivat meiltä.
Miten todennä- köistä on saada lottovoitto? −50–50!
Miehen anoppi oli sairaana, ja hän kävi torilta ostamassa tälle viinirypäleitä. Anoppi oli hyvin tarkka lisä- aineista, ja niinpä mies kysyi kauppiaalta: −Onko näitä ruisku- tettu millään myrkylli- sillä aineilla, vien nämä nimittäin anopilleni? −Ei toki, kyllä te joudutte lisäämään mahdolliset myrkyt itse.
−Miten niin? −Joko voitan tai en voita.
-Voi ei! Me olemme ampuneet naapurin hevosen. -Ketkä me?
64 iina
Justus ja Kasperi olivat pyö- räretkellä. He ponnistelivat parikymmentä kilometriä ankaraan vastatuuleen. Jus- tus puuskutti Kasperille: -Toi- vottavasti tuuli kääntyy, kun lähdemme paluumatkalle.
−Ja sitten se huvila on kivenheiton päässä rautatieasemasta, kiinteistön- välittäjä selitti blondille. −No se ei kiinnosta minua. Tapanani ei ole heitellä junia kivillä.
aivan täydel- lisille pölväs- teille. Mi- nusta tämä ohjelma on oikein haus- ka ja viihdyt- tävä.
Nuorelta naiselta oli leikattu umpisuoli. Lopputarkas- tuksen yhteydessä potilas kysyi lääkäriltä: −Luuleeko tohtori, että arpi tulee näkymään? −No sehän riippuu kyllä aivan neidistä itsestään.
Urbanus
Mikä on reippauden huippu?
−Hypätä aamulla sängystä, kun herätyskello soi ja huudahtaa: Vihdoinkin!
−Sain kirjeen serkkutytöltä rapakon takaa. −Vai niin, vai elää hänkin vielä? −En tiedä, ei hän maininnut siitä mitään.
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60 |
Page 61 |
Page 62 |
Page 63 |
Page 64 |
Page 65 |
Page 66 |
Page 67 |
Page 68 |
Page 69 |
Page 70 |
Page 71 |
Page 72 |
Page 73 |
Page 74 |
Page 75 |
Page 76 |
Page 77 |
Page 78 |
Page 79 |
Page 80 |
Page 81 |
Page 82 |
Page 83 |
Page 84 |
Page 85 |
Page 86 |
Page 87 |
Page 88 |
Page 89 |
Page 90 |
Page 91 |
Page 92 |
Page 93 |
Page 94 |
Page 95 |
Page 96 |
Page 97 |
Page 98 |
Page 99 |
Page 100 |
Page 101 |
Page 102 |
Page 103 |
Page 104 |
Page 105 |
Page 106 |
Page 107 |
Page 108 |
Page 109 |
Page 110 |
Page 111 |
Page 112 |
Page 113 |
Page 114 |
Page 115 |
Page 116 |
Page 117 |
Page 118 |
Page 119 |
Page 120 |
Page 121 |
Page 122 |
Page 123 |
Page 124 |
Page 125 |
Page 126 |
Page 127 |
Page 128 |
Page 129 |
Page 130 |
Page 131 |
Page 132 |
Page 133