−Vai että meikäläinen on kadonnut. No, nyt taisin löytää itseni, Matti vitsaili iltapäivälehtien otsikoista.
TEKSTI KAI MERILÄ KUVAT KAI MERILÄ JA SEISKAN ARKISTO
IN TAPPAA ITSENI!
Matti ja Susan- na ovat olleet yhdessä kolme vuotta. Viime vuonna syksyllä Matti kertoi Susannan häipyneen ensimmäi- sen kerran yhteisestä kodista
torstaina Su- sanna lähti taas teille tietämättö- mille.
riidan päät- teeksi. Viime
−En minä ole kadonnut, mutta Susanna on, romahduspisteessä oleva Matti Nykänen tilitti luottotoimittajalleen alkuviikosta.
M onikaan kadunkulkija ei
voinut välttyä viikonvaih- teessa iltapäivälehtien suu-
rilta lööpeiltä, joissa reviteltiin Kos- kenkorva-pullon kokoisin kirjaimin Matti Nykäsen, 49, katoamista. Ex-olympiavoittajan
ja nykyisen
viihdetaiteilijan olisi pitänyt olla keikoilla viihdyttämässä ravintola- kansaa, vaan eipä ollutkaan. Mat- ti olikin itse heittäytynyt ravintola- kansan janoisiin riveihin, ja kuppi- han maistui! −Niin, ei sitä kieltäminenkään
käy. Tuli helkatinmoinen tappelu Susannan kanssa, kun hän väitti minua puukottajaksi ja naisten hak- kaajaksi… Olin jo muutenkin totaa- lisen loppuun palanut kovasta keik- katahdista, ja se oli sitten siinä, vä- synyt Matti tilitti pyydettyään luot- totoimittajansa kylään Jyväskyläs- sä sijaitsevaan pieneen asuntoonsa alkuviikosta.
”Pitää kadota, että löytyy”
Rankka juhlinta, henkinen väsymys ja valvotut yöt paistoivat Matin kas- voilta, vaikka mies yrittikin urhe- asti hymyillä ja skarpata luottotoi- mittajansa edessä. Maanantaina asunnon tv-pöydällä oli levällään
päivän iltapäivälehdet. Matti tut- kaili otsikoita huokaillen ja hy- mähti: −Vai että olen kadonnut. No, kyllä sitä varmaan pitää välillä kadota, että taas löytyy. Ehkä- pä löysinkin itse itseni. Susanna tässä kuitenkin kadoksissa on, Matti pohdiskeli matalan möre- ällä kaljabassoäänellään.
Riita keikoista
Matti kertoi, että tilanne alkoi lähteä rukkasesta jo viime vii- kon torstaina.
−Susanna halusi perua mi- nulta joitain keikkoja. Hän sanoi lähtevänsä tyttöjen kanssa ulkomaille reissuun, jos minä menen tietyille kei- koille. Syntyi riita. Kova riita. Lopulta jo alun perinkin ää- nekäs riita äityi molemmin- puoliseksi karjumiseksi. −Yhtäkkiä kaikki rakkaus ja ihanuus olivatkin poissa, ja Su- sanna huusi minun olevan huori- pukki, linnakundi ja naisten hak- kaaja. Ei hemmetti, en minä nyt sentään kaikkea sulata! Sitten Su- sanna lähti, eikä hänestä ole sen jäl- keen kuulunut mitään, Matti tilitti.