oisi luulla, ettei sammakon alkioiden tutkimisesta ole mitään hyötyä, mutta luulo on väärä. Amherstin yliopiston
tutkijoille Yhdysvalloissa myönnettiin äs- kettäin 1,5 miljoonan euron apuraha, jon- ka avulla selvitetään solujen kulkeutumi- seen vaikuttavia tekijöitä. Ilmiö on oleel- linen syövän leviämisreittien ja -tapojen selvittelyssä. On huomattu, että asian tutkiminen on paljon yksinkertaisempaa sammakon al- kioissa kuin ihmisissä. Tulosten odote- taan hyödyttävän ennen kaikkea ihmisiä. (ScienceDaily)
Ei tippa tapa… A
erenluovutus tuo hyvän mielen, auttaa muita ja on kaiken lisäksi jopa terveel- listä. Siltä ainakin näyttää uu- den tutkimuksen valossa. Tutki- mus osoittaa, että verenluovu- tus vähentää aivohalvausriskiä 40 prosenttia, sydäninfarktiriskiä 20 prosenttia ja alentaa luovuttajan verenpainetta. Tämä tuli esille, kun 33 ylipainoisen aikuisen ryh- mä luovutti verta kahdesti kuu- kauden välein. Vaikka tulokset saatiin suh- teellisen pienestä joukosta ja li- säselvityksiä tarvitaan, on ilmeis- tä, että jo näillä perusteilla veren- luovutusta tulisi suosia nykyistä enemmän. (BMC Medicine)
Parkinsonismilla yhteys diabetekseen K
akkostyypin eli aikuistyy- pin diabeetikoilla on suu- rempi riski sairastua Par- kinsonin tautiin. Näin näyttää olevan ainakin Taiwanissa, mis- sä riskiä tutkittiin yli 600 000 diabeetikolta. Heistä 98 prosent-
lkoholia ei voi varsinaisesti suosi- tella, mutta erittäin varovaisen käy- tön hyviä puolia ei toisaalta ole oi-
kein piilotellakaan. Uuden japanilaistut- kimuksen mukaan miehet, jotka nauttivat pienen annoksen kerrallaan 4−7 päivänä viikossa, sairastuivat aikuisiän diabetek- seen harvemmin kuin täysraittiit. Tietoa ei ole vielä vahvistettu Suomes-
sa, ja meillähän alkoholi on edelleen suu- ri ongelma. (Journal of Epidemiology & Community Health)
tia oli aikuistyypin sokeritautia sairastavia.
Parkinsonismiin sairastumi- sen riski oli kaksinkertainen 21–40-vuotiailla miehillä ja nai- silla, jos heillä oli todettu kak- kostyypin diabetes. On vielä ar-
voitus, miksi tauti, joka yleensä on vanhusten sairaus, iskee ta- vallista varhemmin ja herkem- min juuri kyseisen ikäryhmän diabeetikkoihin. Ei myöskään tiedetä, onko tilanne sama Euroopassa. (Diabetes Care)
Ei niin kovin hyvää kolesterolia O
n puhuttu pitkään huonosta ja hyvästä kolesterolista eli niin sanotusta LDL- ja HDL-kolesterolista. Nyt tätä käsitystä kumo-
taan, koska HDL-kolesteroli ei olekaan aina niin kovin hyvää. Asiasta kirjoittaa The Lancet -lääkä- rilehti. Tutkijoiden mukaan ”hyvää” kolesterolia on ai-
esähelteet lähestyvät, ja jäätelön syönti on hui- pussaan. Siksi on syytä kiinnittää huomi- ota päänsärkyyn (engl. brain freeze), jonka pie- ni osa ihmisistä saa, kun herkku kylmentää kitalaen.
Päänsärky, aivo-
jäädytys tai -pakas- tus tuntuu yleensä ot- sassa silmien yläpuo- lella. Se on jonkinlainen elimistön ”hätäjarrutus” ai- vojen suojaamiseksi. Aivojen otsalohkon verenkierto lisääntyy äkisti, ja syntyy painetta, joka aisti- taan päänsärkynä. Se menee yleensä nopeasti ohi, eikä kyse ole mistään va- kavasta asiasta. (Allt om Vetenskap)
72
nakin kahta sorttia: parempaa ja huonompaa. Tämä taas määräytyy geenien kautta. Huono- onnisilla ”hyvä” kolesteroli on niin sanottua LIPG Asn39Ser -tyyppiä, johon liittyy kohonnut sy- däninfarktiriski. Hyväonnisilla tällaista geeniä ei ole. Tieto vaikuttanee jatkossa paitsi ennusteisiin myös kolesterolilääkityksiin.