Jorma kuvailee arkeaan odotteluksi. −Istuske- len paljon sohvalla.
milloin saan keuhkot!
Kukaan ei tiedä,
−Saan lisähapen lisäksi kahta lääkettä verenkiertoa varten, Jorma kertoo.
Kaalini kestää tämän sairauden!
K
un Jorma kuunteli diagnoo- siaan Lohjan sairaalassa rei- lu vuosi sitten, hänelle ker-
rottiin, että käytännössä ainoa hoi- tokeino keuhkofibroosiin on keuh- konsiirto. Miehen ensireaktio oli, ettei hänen ikäiselleen henkilölle vaihdeta keuhkoja. Hänen ikänsä ei kuitenkaan ollut este keuhkon- siirrolle. Näin ollen Jorma sitoutui täysin tutkimuksiin, joissa tehtiin elinsiirtoselvitykset ja varmistet- tiin, voiko hänet panna keuhkon- siirtolistalle.
−Erityisesti keuhkojani on tut- kittu viime vuoden aikana todel- la paljon. Kun lääkärit tähystivät ja ottivat koepaloja keuhkoistani, laitteet pantiin sisälleni suun ja sieraimien kautta. Voin kertoa, et- tä se on raakaa, hyvin epämiellyt- tävää touhua. Myös sydäntäni on tutkittu paljon. Minulle tehdäänkin mahdollisen keuhkonsiirron yhtey- dessä myös sydämenohitusleikka- us. Tutkimuksissa harmittavinta oli se, kun minulta poistettiin ien- tulehduksen takia kaikki hampaat. Suuhygienia korostuu, kun on ky-
30
se keuhkojen hoidosta, hammas- proteesit suuhunsa saanut Jorma muistelee kivuliaita tutkimuksia. −En ole kuitenkaan kysellyt mi-
tään, vaan olen ilmestynyt paikal- le ja tehnyt niin kuin viisaammat tietävät. Viemme tämän ohjelman täysillä loppuun asti, mihin se iki- nä johtaakaan, hän jatkaa.
Tunnin lähtövalmius
Jorman kohdalla ohjelma voi joh- taa keuhkonsiirtoon ja uuteen mah- dollisuuteen. Hän pääsi viime ke- säkuussa lähes vuoden tutkimus- ten jälkeen keuhkonsiirtolistalle, ja hänet on jo kerran kutsuttu Mei- lahden sairaalaan keuhkonsiirtoa varten. Leikkausta ei tehty tuol- loin, koska tarjolla olleita keuhko- ja ei lopulta pidetty tarpeeksi sopi- vina Jormalle.
−Hyllyllä ei roiku ylimääräisiä keuhkoja, vaan minä ja muut keuh- konsiirtolistalla olevat saamme ne vainajalta, joka on halunnut luo- vuttaa elimensä. Uusien keuhko- jen on sovittava potilaalle erittäin hyvin, koska hylkiminen on infek-
tion lisäksi suurin riski tällaisessa leikkauksessa. Kukaan ei voi tie- tää, milloin sopivat keuhkot löyty- vät. Olen tunnin lähtövalmiudessa käytännössä vuorokauden ympäri. Lääkärit sanoivat, että pidä puhe- limen äänet lujalla, Jorma kertoo.
Ei katkeruutta
Jorma myöntää ajoittain murehti- vansa, kuinka kauan hänen arpeu- tuvat keuhkonsa jaksavat ja lisä- happi riittää. Samalla hän kuiten- kin muistaa usean keuhkonsiirto- potilaan saaneen uuden alun ja elä- vän laadukasta elämää. Jorman ti- lanteessa yhdistyvätkin sekä toi- vo paremmasta että epätietoisuus tulevasta. Jorma kuvailee arkeaan odotteluksi. Hän on silti kiitollinen. −Keuhkonsiirto on ainoa mah- dollisuuteni, mutta en ole katke- roitunut sairauteni myötä. Olen käsitellyt tämän asian itsekseni, ja kaalini on kestänyt yllättävän hy- vin. Välillä olen kärttyinen vaimol- leni, mutta onneksi hänellä on leh- män hermot.
K
Neljä viidestä potilaasta selviää
aikki Suomen keuhkonsiir- rot ja yhdistetyt sydänkeuh- kosiirrot tehdään Helsingin
yliopistollisessa keskussairaalas- sa. Tavanomaisimpia keuhkon- siirron syitä ovat keuhkofibroosi, keuhkoahtaumatauti, keuhkoveri- suonisairaudet ja keuhkoinfektiot. Suomen ensimmäinen keuhkon- siirto tehtiin vuonna 1990. Vuoden 2012 loppuun mennessä niitä oli Suomessa tehty 185, joista viime vuoden aikana 26. Keuhkonsiirto- jen määrät ovat kasvaneet. Siir- ron edellytyksenä on potilaan hy- vä yhteistyökyky ja sitoutuminen pysyviin lääkityksiin sekä kont- rolleihin. Keuhkonsiirtoleikkauk- sessa siirretään usein kaksi keuh- koa, mutta yhdenkin keuhkon siir- tämisellä saadaan hyvä tulos, jos potilaalla ei ole keuhkoinfektio- ta. Yleiskunnostaan riippuen poti- las toipuu yleensä kotikuntoiseksi muutamassa viikossa. Potilas käy alkuvaiheessa ti-
heästi kontrollikäynneillä. Ne har- venevat ajan myötä, mutta hyl- jintäreaktioita voi esiintyä vuosia keuhkonsiirron jälkeen. Keuhkon- siirroissa esiintyy enemmän hy- lijntäreaktioita kuin muiden elin- siirtojen yhteydessä. Niitä pyri- tään estämään elinikäisellä lääki- tyksellä.
2000-luvulla leikatuista Hyk-
sin keuhkonsiirtopotilaista 80 pro- senttia on elossa viiden vuoden kuluttua leikkauksesta, ja toden- näköisesti vielä 10 vuotta siirron jälkeen yli puolet voi hyvin. Lähde:
hus.fi
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60 |
Page 61 |
Page 62 |
Page 63 |
Page 64 |
Page 65 |
Page 66 |
Page 67 |
Page 68 |
Page 69 |
Page 70 |
Page 71 |
Page 72 |
Page 73 |
Page 74 |
Page 75 |
Page 76 |
Page 77 |
Page 78 |
Page 79 |
Page 80 |
Page 81 |
Page 82 |
Page 83 |
Page 84 |
Page 85 |
Page 86 |
Page 87 |
Page 88 |
Page 89 |
Page 90 |
Page 91 |
Page 92 |
Page 93 |
Page 94 |
Page 95 |
Page 96 |
Page 97 |
Page 98 |
Page 99 |
Page 100 |
Page 101 |
Page 102 |
Page 103 |
Page 104 |
Page 105 |
Page 106 |
Page 107 |
Page 108 |
Page 109 |
Page 110 |
Page 111 |
Page 112 |
Page 113 |
Page 114 |
Page 115 |
Page 116 |
Page 117 |
Page 118 |
Page 119 |
Page 120 |
Page 121 |
Page 122 |
Page 123 |
Page 124 |
Page 125