jälkeen


TEKSTI ANNE PENNANEN KUVAT LEHTIKUVA JA SEISKAN ARKISTO


MUUS REPI LLEMME!


Milana ja Vesa eivät toistaiseksi ole hakeneet vi- rallista avioeroa.


Laila kuoli vuonna 2000.


tavat. Mielestäni sinkkuelämä ei silti ole tavoiteltavaa, Milana sa- noo.


Paniikkikohtauksia


Asumusero oli pitkän pohdinnan tulos, mutta uuden kodin hil- jaisuus ja toisen ihmisen läsnä- olon puute on ollut kipeää. Mila- na kertookin pelkäävänsä eniten juuri yksinäisiä hetkiä ja nukku- vansa valot päällä Nalle-pehmo- lelu kainalossaan.


–Ensimmäisinä viikkoina uu- dessa kodissani olin erittäin ta-


Milanan äidin, Laila Kinnusen elä- mä oli riekaleis- ta, ja tyttö kasvoi isovanhempiensa hyvässä huomassa.


paturma-altis. Sain myös paniik- kikohtauksia milloin mistäkin syystä. Tilanne alkaa pikkuhil- jaa helpottaa, mutta tämä on yhä sellaista ylä- ja alamäkeä. Välillä on todella huonoja päiviä, sitten taas hyviä. Milana on Vesaan päivittäin ainakin puhelinyhteydessä, eikä heidän eroonsa liittynyt kään- teentekevää draamaa tai uskot- tomuutta. –Lapsettomuus on eromme suurin syy. Kävimme vuosia hoi- doissa, ja jokaisen epäonnistumi-


sen jälkeen kuilu välillämme sy- veni. Ajauduimme puhumatto- muuteen, vaikka tiesimme, ettei kummassakaan ollut vikaa. Eh- kä geenimme vain eivät sopineet yhteen, Milana pohtii.


Uskaltaisinko treffeille?


Kovan lapsuuden läpikäynyt Mi- lana on hyvin herkkä mutta avoin nainen, jolle erostakaan puhumi- nen ei tuota vaikeuksia. –Itse asiassa tästä kertominen on vapauttavaa. Jospa joku mies tämän jutun luettuaan uskaltai-


si pyytää minua vaikka treffeille, hän hymähtää.


Milanaa tosin jännittää mah- dollisen uuden miehen tapaami- nen. Hänen epäilyksensä kunnon miehen löytymisestä ovat kasva- neet Tinder-palvelun selailun ja sinkkuystävien kuuntelun myötä. –No, enhän minäkään täydel- linen ole. Olen löytänyt itsestäni ihan uusia puolia, myös paljon vi- koja. Mutta olen väsynyt olemaan jumissa; mitään ei tapahdu mi- hinkään suuntaan. Nyt voisi pik- kuhiljaa alkaa tapahtua.


23


pelottavat!


Yksinäiset hetket


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60  |  Page 61  |  Page 62  |  Page 63  |  Page 64  |  Page 65  |  Page 66  |  Page 67  |  Page 68  |  Page 69  |  Page 70  |  Page 71  |  Page 72  |  Page 73  |  Page 74  |  Page 75  |  Page 76  |  Page 77  |  Page 78  |  Page 79  |  Page 80  |  Page 81  |  Page 82  |  Page 83  |  Page 84  |  Page 85  |  Page 86  |  Page 87  |  Page 88  |  Page 89  |  Page 90  |  Page 91  |  Page 92  |  Page 93  |  Page 94  |  Page 95  |  Page 96  |  Page 97  |  Page 98  |  Page 99  |  Page 100  |  Page 101  |  Page 102  |  Page 103  |  Page 104  |  Page 105  |  Page 106  |  Page 107  |  Page 108  |  Page 109  |  Page 110  |  Page 111  |  Page 112  |  Page 113  |  Page 114  |  Page 115  |  Page 116  |  Page 117  |  Page 118  |  Page 119  |  Page 120  |  Page 121  |  Page 122  |  Page 123  |  Page 124  |  Page 125