This page contains a Flash digital edition of a book.
s tapahtui 26.12.2004 klo 02:58:50 Suomen aikaa


Mikä on tsunami?


T


sunami on sar- ja pitkiä aaltoja, joita voivat syn-


nyttää maanjäristyk- set, tulivuorenpur- kausten laavavyö- ryt, sortuvat tulivuo- ret, maanvyörymät, räjäytykset ja me- teoriitit. Nimitys tu- lee japanin kieles- tä ja tarkoittaa suur- ta aaltoa satamassa (satama ”tsu” ja aalto ”nami”). Termi on alun pe- rin lähtöisin kalastajilta, jotka mereltä palatessaan näkivät sataman tuhou- tuneen aaltojen voimasta, vaikka he eivät merellä olleet havainneet mi- tään tavallisuudesta poikkeavaa. Avomerellä tsunamit ovat huo-


maamattomia. Syvässä vedessä tsu- namiaaltojen korkeus on vain joitakin


synty


eteneminen avomerellä


maanjäristyksen keskus


hyökyaalto ja tulva


Kohtalokas virhe Thaimaassa V


merenpinta


senttejä ja enimmilläänkin noin met- rin. Kahden peräkkäisen aallonhar- jan välimatka voi kuitenkin olla sa- toja kilometrejä ja nopeus suihkuko- neen luokkaa. Vasta rannalle saapu- essaan tsunami muodostuu vaaralli- seksi. Aaltojen korkeus voi kasvaa jo- pa 30 metriin ja tuhoisa vaikutus ala- valla rannalla ulottua usean kilome- rin päähän.


Voimakkuus 66 000 Hiroshiman-pommia


H


elsingin yliopiston Seismologi- sen instituutin seismologi Matti Tarvainen laski Intian valtame-


rellä tapahtuneen pääjäristyksen voi- makkuuden verrattuna 6.8.1945 Hi- roshimaan pudotettuun atomipom- miin. Vertausta laskiessaan hän käyt- ti energioita jouleina.


–Hiroshimaan pudotetun fissio-


179 suomalaista menehtyi T


apaninpäivänä 2004 Thaimaas- sa oli noin 3 000 ja Sri Lankassa yli 600 suomalaista. Heistä kuo- li tai katosi 179 ja loukkaantui noin


pommin hyötysuhde oli erittäin alhai- nen eli noin kilo, ja sen tuotto oli 50 terajoulea. Acehin maakunnan mag- nitudi oli 9.15 ja energia noin 3,3 ek- sajoulea, joten järistyksen ja ydin- pommin suhteeksi saadaan 66 000. Kyseessä oli todella suuri maanjäris- tys, Tarvainen toteaa Seiskalle.


Varoitukset eivät menneet perille T


yynenmeren tsunamien varoi- tuskeskuksen yhdysvaltalaiset viranomaiset yrittivät tapanin- päivänä 2004 varoittaa Intian valta- meren alueen maita tappavista hyö- kyaalloista. Varoitukset eivät kuiten- kaan menneet perille, sillä alueella ei vielä silloin ollut virallista varoitusjär- jestelmää kuten Tyynellämerellä. –Yritimme tehdä, mitä pystyimme. Meillä ei ollut osoitekirjassamme yh- teystietoja kenellekään siinä osassa


maailmaa, keskuksen johtaja Char- les McCreery kertoi. Kun järistyksestä oli kulunut 15 minuuttia, keskus oli lähettänyt va- roituksen 26 maalle, mukaan luki- en Thaimaa ja Indonesia. Sri Lanka ja Intia eivät kuuluneet järjestelmään. –Tiedon saaminen tarpeeksi nope- asti valtameren takana oleville mail- le ei ollut mahdollista, tsunami-tie- dotuskeskuksen johtaja Laura S.L. Kong totesi joulukuun lopussa 2004.


ain muutama minuutti sen jäl- keen, kun maa järisi Indonesi- assa, Thaimaan meteorologisen laitoksen viranomaiset pitivät hätä- kokouksen, koska olivat saaneet tie- don järistyksestä Bangkokin toimis- tosta. Tuossa vaiheessa järistyksen voimakkuudeksi ilmoitettiin 8.1. Meteorologit keskustelivat hyöky- aallon mahdollisuudesta, varoituk- sen antamisesta ja rantojen evaku-


oinnista. Koska turistikausi oli par- haimmillaan ja hotellit täynnä, viran- omaiset eivät uskaltaneet antaa va- roitusta, jonka pelkäsivät olevan tur- ha ja vaikuttavan negatiivisesti turis- tibisnekseen. Tasan tunti kokouksen jälkeen 3–10-metriset aallot vyöryivät Thai- maan turistikohteisiin. Viikko tapah- tuman jälkeen Thaimaan meteorolo- gisen laitoksen johtaja sai potkut.


250 ihmistä. Viisi uhria on edelleen kateissa. Ruotsalaisia menehtyi 543 ja saksalaisia 539. Kaikkiaan uhreja oli 12 eri maasta.


Synkät numerot M


aailman terveysjärjestö WHO on arvioinut Intian valtame- ren maanjärjestyksen uhri-


en määräksi liki 300 000. Uhreista 80 prosentin arvioidaan menehtyneen ensimmäisen tunnin aikana tsuna- min rantaan osumisen jälkeen. Pa- hiten hyökyaalto koetteli Indonesiaa ja siellä Acehin maakuntaa, joka tu- houtui lähes kokonaan. Kuolleiden li-


säksi 70 000 ihmistä loukkaantui, 2 000 000 jäi kodittomaksi ja 10 000 lasta orvoksi.


Neljä eniten kärsinyttä maata: • Indonesia 124 404


(lisäksi kadonneita 111 888)


• Sri Lanka 31 147 (4 115) • Intia 10 872 (5 764) • Thaimaa 5 395 (2 991)


59


syvyys, (ei mittakaavassa)


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60  |  Page 61  |  Page 62  |  Page 63  |  Page 64  |  Page 65  |  Page 66  |  Page 67  |  Page 68  |  Page 69  |  Page 70  |  Page 71  |  Page 72  |  Page 73  |  Page 74  |  Page 75  |  Page 76  |  Page 77  |  Page 78  |  Page 79  |  Page 80  |  Page 81  |  Page 82  |  Page 83  |  Page 84  |  Page 85  |  Page 86  |  Page 87  |  Page 88  |  Page 89  |  Page 90  |  Page 91  |  Page 92  |  Page 93  |  Page 94  |  Page 95  |  Page 96  |  Page 97  |  Page 98  |  Page 99  |  Page 100  |  Page 101  |  Page 102  |  Page 103  |  Page 104  |  Page 105  |  Page 106  |  Page 107  |  Page 108  |  Page 109  |  Page 110  |  Page 111  |  Page 112  |  Page 113  |  Page 114  |  Page 115  |  Page 116  |  Page 117  |  Page 118  |  Page 119  |  Page 120  |  Page 121  |  Page 122  |  Page 123  |  Page 124  |  Page 125  |  Page 126  |  Page 127  |  Page 128  |  Page 129  |  Page 130  |  Page 131  |  Page 132  |  Page 133  |  Page 134  |  Page 135  |  Page 136  |  Page 137  |  Page 138  |  Page 139  |  Page 140  |  Page 141  |  Page 142  |  Page 143  |  Page 144  |  Page 145  |  Page 146  |  Page 147  |  Page 148  |  Page 149  |  Page 150  |  Page 151  |  Page 152  |  Page 153  |  Page 154  |  Page 155  |  Page 156  |  Page 157  |  Page 158  |  Page 159  |  Page 160  |  Page 161  |  Page 162  |  Page 163  |  Page 164  |  Page 165  |  Page 166  |  Page 167  |  Page 168  |  Page 169  |  Page 170  |  Page 171  |  Page 172  |  Page 173  |  Page 174  |  Page 175  |  Page 176  |  Page 177  |  Page 178  |  Page 179  |  Page 180  |  Page 181  |  Page 182  |  Page 183  |  Page 184  |  Page 185  |  Page 186  |  Page 187  |  Page 188  |  Page 189  |  Page 190  |  Page 191  |  Page 192  |  Page 193  |  Page 194  |  Page 195  |  Page 196  |  Page 197  |  Page 198  |  Page 199  |  Page 200  |  Page 201  |  Page 202  |  Page 203  |  Page 204  |  Page 205  |  Page 206  |  Page 207  |  Page 208  |  Page 209  |  Page 210  |  Page 211  |  Page 212  |  Page 213