−En ymmärrä, miksi ihmiselle pitää tulla tällai- nen kohtalo, Su- sanna päivittelee surullisena.
E
erikan murhaoikeuden- käynnissä ja surmaa kä- sittelevillä keskustelupals- toilla on nostettu esille myös Ee- rikan äidin alkoholinkäyttö. Syyt- täjän mukaan se riistäytyi käsis- tä kesällä 2010, jolloin Susannan naapurustossa asuva henkilö teki lastensuojeluilmoituksen. −Alkoholinkäyttöni ei riistäy- tynyt käsistä. Millä tavalla se olisi riistäytynyt? En ole eläessä- ni ollut putkassa enkä juo viinaa. Ehkä juon oluen tai viinilasilli- sen. Inhoan viinan makua, Su- sanna sanoo. Susannan on väitetty käyttä- neen mieluummin alkoholia kuin huolehtineen tyttärestään. −Jos olisin mieluummin ryy- pännyt kuin ollut äiti lapselleni, en olisi taistellut kovasti saadak- seni hänet takaisin. Taistelu ete- 8
ni kuitenkin liian hitaasti. Ja täs- sä on tulos, Susanna toteaa mur- heellisena.
−Suurimmat ongelmat ovat liittyneet terveydentilaani. En ole missään tapauksessa laimin- lyönyt lastani, eikä Eerika kärsi- nyt minun, oman äitinsä, asun- nossa. En ole ollut huono äiti en- kä ole kohdellut kaltoin lapsiani. Eerikan isä haukkui minua alko- holistiksi, mutta en ole harrasta- nut sellaista toimintaa kuin hän ennen raitistumistaan, Susanna jatkaa.
Olin tyhmä
Susanna syyttää itseään siitä, että Eerika päätyi kesällä 2010 isänsä ja tämän naisystävän ka- ton alle Puotilan-yksiöön. Su- sannan mukaan Eerikan van- hemmat sopivat lastensuojeluil-
moituksen jälkeen yhteishuolta- juudesta ja asiasta lyötiin kät- tä päälle. Mutta miten Susanna päätyi kirjoittamaan nimensä pa- periin, joka antoi tytön isälle? −Korostan, että Eerikaa ei otet- tu minulta pois. Jos olisin odot- tanut lastensuojelun tilannesel- vityksen illanviettoomme liitty- en, enkä olisi luopunut huolta- juudesta, Eerika olisi edelleen kotona minun ja veljensä kans- sa. Ei lasta noin vaan oteta pois. Minun nimikirjoitukseni riitti sii- hen. Olin niin idiootti, olin niin tyhmä. Mutta kukaan ei neuvo- nut minua. Olen liian kiltti enkä osaa pitää puoliani. Olin yksin siinä tilanteessa, äiti muistelee. −Varmistelin, että riittäähän
siinä tilanteessa yhteishuolta- juus. Sitä sopimusta ei kuiten- kaan koskaan tehty. Isä kieltäy-
tyi siitä täysin. Olin shokissa. Mi- tä päässäni liikkui? Ei varmaan mitään. Ajattelin, etten anna las- tani
laitokselle, minun lastani
ette vie. Mutta minua painostet- tiin. Ja käsitykseni mukaan isäl- le sanottiin, että tämä on mah- dollisuutesi saada tyttö itselle- si. Lastensuojelussakin oli tehty valmiiksi paperi, jolla huoltajuus otetaan minulta pois, hän jatkaa.
”Äiti, älä kysele”
Susanna avaa reppunsa ja ottaa sieltä Eerikan piirustusvihon, jonka hän sai käydessään helmi- kuussa Helsingin poliisin kuul- tavana. Haastattelu oli osa rikos- tutkintaa, joka liittyy lastensuo- jelun toimiin Eerikan tapaukses- sa.
−Poliisi kertoi minulle, että olin tehnyt ainakin kahdeksan las-