amipriili ja muut niin sanotut ACE-estäjät (verenpainelääkkeet) auttavat katkokävelystä kärsiviä,
todetaan tohtori Anna Ahmastosin tutki- musryhmän tekemien kokeiden perusteella Australian Melbournessa. Katkokävely tarkoittaa kävelyn seisaut-
tavaa kipua säärissä ja johtuu alaraajojen verenkiertohäiriöstä, tavallisimmin ikä- ihmisillä niin sanotusta arterioskleroosista. Keski-iältään 65-vuotiaille tehdyissä tut- kimuksissa ACE-estäjälääkitys auttoi kak- sinkertaistamaan kivusta kärsivien kävely- matkat. (JAMA)
Antibiootteja meren pohjasta? U I
Syövästä eroon nenäsuihkeilla?
S 56
yöpärokotteita on kehitelty kauan, mutta menestys on ollut vaatimatonta. Nyt näyttää paremmalta, sillä Pariisin
Insermin tutkimuslaitoksessa tehdyissä eläinkokeissa on saatu hyviä tuloksia. Olen- naista on oivallus, ettei rokotetta anneta ruis- keina vaan nenäsuihkeina! Nenän limakalvoilla on jokin tärkeä roo-
li siinä, että syöpärokote on annettava sitä kautta. Näin saadaan aktivoitua vastustusky- vyn kannalta kriittiset CD8-lymfosyytit (tiet- ty laji valkosoluja). Hyvin lupaavia kokeita on toistaiseksi tehty pään, kaulan ja keuhkojen syöpää sairastavilla eläimillä, mutta on vain ajan kysymys, koska siirrytään hoitamaan ih- misiäkin. (Science Translational Medicine)
usi antibiootti on otettu edel- lisen kerran käyttöön vuonna 2003. Nykyisten antibioot-
tien pelätään käyvän pian tehot- tomiksi. Siksi muun muassa Aust- ralian Aberdeen yliopistossa tut-
kitaan valtameren syvänteitä uu- sien antibioottien toivossa. Jotain on löydettykin jopa 11 kilometrin syvyydestä, mutta tästä on vielä matkaa varsinaisiin lääkkeisiin. Bakteerien kyky selvitä anti-
Ihmisen kehitys on häiriöaltis
hmisen kehitys ei ole suinkaan päättynyt, päinvastoin. Washing- tonin yliopiston kehitystutkija
Joshua Akey väittää ihmisen evo- luution olevan edelleen vilkasta; sitä on jatkunut jo 200 sukupolven ajan. Tänä aikana on tapahtunut Akeyn mukaan suurin osa kaikista perimämme DNA:ssa tapahtuneis- ta mutaatioista eli muutoksista. Kovan kehitysvauhdin ”hinta” on geneetikon mukaan geeni- varustuksemme alttius haitallisille muutoksille. (P.M.Magazin)
Ahvenille oksepamia
U
umajan yliopiston kokeis- sa Tomas Brodinin johdol- la annettiin ahventen al- lasveteen sama annos oksepa- mia (1,8 mkrg/l) kuin jätevesis- sä todettiin ”puhdistuksen” jäl- keen. Oksepami on ehkä eniten käytetty rauhoittava lääke. Ahvenet alkoivat saalistaa enemmän yksin ja rohkeam- min. Normaalisti ahven on arempi ja liikkuu parvissa. Pä- tisiköhän sama myös ihmisiin? (Science)
Nenän värinää H
ajuaistista on saatu uutta tietoa. Sitä kiihottavat mo- lekyylit ovat erimuotoisia. Niiden muodosta johtuu värinä, jota ne aiheuttavat herkissä ha- juaistisoluissa.
Tutkijat päättelevät tästä nyt, että nenien kyky aistia hajuja ja tuoksuja taitaakin liittyä haju- molekyylien muotoon liittyvään värinään. (PloS One)
biooteista on vaara, joka on saanut Dame Sally Daviesin, Ison-Britannian ylimmän terveys- viranomaisen, puhumaan jo uh- kaavasta ”antibiootti-apokalypsis- ta”. (BBCnews)