aailman käytetyimpiä lääkkeitä ovat bent- sodiatsepiini-sukuiset, niin sanotut Z-uni- lääkkeet. Suuri osa niistä on turhia, tote-
aa British Medical Journalin artikkeli. ”Turhuus” tarkoittaa tässä sitä, että lääkkeiden vaikutus on suureksi osaksi niin sanottua lume- eli plasebo- vaikutusta, ei lääkeaineesta johtuvaa. Jos uskoo pillerin auttavan unen saamista, niin yleensä se auttaa, vaikka tabletti sisältäisi vain tehotonta kalkkia. Oikeastaan silloin olisikin pa- rempi käyttää plasebopillereitä. Mutta ihminen on psykosomaattinen olento ja tarvitsee ehkä useim- miten jotakin, jonka uskoo auttavan.
anotaan, että itku pitkästä ilosta, mutta se ei pidä paikkan-
sa, jos iloa saadaan liikun- nasta. Liikunta lisää ikää, todistaa British Medical Journal, jossa kerrotaan yleisurheilua harrasta- neiden elävän keskimää- rin 2,8 vuotta pidempään. Aika ei tunnu ehkä kovin pitkältä, mutta on otettava huomioon myös elämän- laatu; vierivä kivi ei sam- maloidu eli liikkuja pysyy pidempään vireänä ja toi- mintakykyisenä. Tästä on saatu selvää näyttöä Aust- raliasta Sydneyn yliopis- ton ja USA:sta Etelä-Caro- linan yliopiston tutkimuk- sissa olympiaurheilijoille.
Kannabista MS-tautiin P
miste, jota nautitaan sumutteena suuonteloon. Rajoitukset ovat edelleen tiukat, eikä kannabiksen käyttöä muihin tarkoituksiin, kuten esimerksiksi kivun poistoon, vielä ainakaan toistaiseksi sallita. (sic.fimea.fi)
Neulan tilalle lasersäde
S 54
oulin yliopistossa Etelä-Koreas- sa on jo kokeiltu perinteisen ro- koteneulan korvaamista laseril-
la eli ”valopiikillä”. Lasersäde tuika- taan nestepisaran läpi, jolloin rokote- aine tunkeutuu helposti ihon läpi. Ja mikä parasta: ainakin väitetysti täl- lainen laserrokotus on täysin kivuton! Hinta on tietysti alkuun kova, mutta ehkä kivuttomuudesta kannattaa vä- hän maksaakin. (Science & Vie)
ollako vai eikö olla? Digoksiini –
itkän epäröinnin jälkeen Suomen lääkeviranomaiset ovat hyväksy- neet myyntiluvan Sativex-kannabisvalmisteelle, mutta vain MS-taudin hoitoon; tosin vasta toissijaisena lääkkeenä, eli ellei riittävää vastet- ta muuten saada. Lääke on huumekasvina tunnetun Cannabis sativan uutteista tehty val-
E E
nglannin ekspertit kiistele- vät vanhan sydänlääkkeen digitaliksen turvallisuu-
desta. Lääke tunnetaan parem- min nykyisin digoksiinina (engl. digoxin). Vanhat erikoislääkä- rit kannattavat yhä sen käyt- töä. He ovat puolustusasemis- sa, koska The European Heart Journal, tunnettu alan lehti, jul- kaisi tutkimuksen, jonka mu-
kaan digoksiini ei ole riittävän turvallinen. 4 000:n lähinnä sy- dämen rytmihäiriöitä poteneen tutkimuksessa kirjoittajat väit- tivät todenneensa digoksiinilla hoidettujen ryhmässä 41 pro- senttia ylikuolleisuutta. Digoksiinia käytetään yhä meilläkin erityisesti rytmihäiriö- lääkkeenä. Aika näyttää, onko se jo siirrettävä historiaan.
Geenimaissi sittenkin turvallista?
uroopan elintarviketurvallisuusviranomaiset ovat julistaneet tut- kimuksen geenimanipuloidun ja tuholaistorjunnassa glykofos- faattille altistetun maissin syöpävaarallisuudesta epäpäteväksi.
Väitetään, että Ranskalaisen Caenin yliopiston tutkijan Gilles-Eric Séralinin kokeissa käytettiin liian vähän rottia. ”Viranomainen” vaatii nyt Food and Chemical Toxicology -lehteä ku- moamaan Séralinin tutkimusraportin. Nähtäväksi jää, kuinka tässä lo- pulta käy, kun Séralini saa lisää rottia ja uusii kokeensa! (New-Scien- tist)