ennsylvanian yliopistossa on tohtori David Artisin johdolla saatu uusia todisteita suolis- ton viisaudesta. Suoliston sisäpinta on täyn-
nä koloja, joihin pahat bakteerit eivät saisi päästä. Eivätkä pääsekään, jos kaikki sujuu piirustusten mukaan. Suolen sisäpinnassa on kerros immuuni- soluja, joiden tuottama interleukiini-22-kemikaa- li pitää triljoonat suolistobakteerit kurissa ja tur- vaa samalla terveytemme. Se on suoliston viisaut- ta, josta emme tiedä normaalisti mitään, vaikka voi sanoa, että henkemme on jatkuvasti siitä riip- puvainen. Jos suojakerros häviäisi, eläisimme tus- kin muutamaa päivää kauemmin! (Science)
Ovuloiville parhaat pisteet T
utkija Bernhard Finken johdolla järjestettiin Göt- tingenin yliopistossa Saksassa koe, jossa 200 miestä sai nähdäkseen 48 naisen tanssivan ja
kävelevän videokuvattuina sekä ovuaationsa aikoihin että muuna aikana. Naisia ei voinut tunnistaa videol- ta henkilökohtaisesti, mutta miesten antamat pisteet näyttivät jakautuvan ovuloinnin mukaan eli ikään kuin he olisivat pystyneet valikoimaan joukosta naiset, joil- la oli munasolun irtoamisen aika. Tutkija Fink arvelee ovuloinnin ajan korkean estrogeenitason tekevän nai- sen liikkeistä vetovoimaisempia - niin että mies taju- aa ne vaistomaisesti.(New Scientist)
Kuolemanporkkanalla syöpä kuriin? K
uolemanporkkanaksi myrkkynsä vuoksi kut- sutusta Välimeren alueen yrtistä (lat. Thap- sia garganica) kehitetään syöpälääkettä. Johns Hopkinsin yliopistossa Yhdysvalloissa Sa- muel Denmeade kollegoineen on huomannut kuo- lemanporkkanan tuhoavan syöpäsoluja. He ovat jo vuosia kehitelleet sen myrkystä, tapsigargiinis-
T
Kävelytavan
ta lääkettä, jota voisi käyttää syövän hoitoon. Sen toivotaan tehoavan prostatasyöpään, ja niin sa- notut ensiasteen hoitokokeetkin ovat jo alkaneet. Lääkkeen juju on, että se tunkeutuu syöpäsoluun vain kohdatessaan tietyn entsyymin solun pinnas- sa – sellaisen, jota on onneksi juuri eturauhassyö- vän soluissa. (Science Translational Medicine)
Säilyviä rokotteita silkkiperhostoukkien avulla
ufts Universityssä USA:ssa on keksitty, että silkkiperhostoukkien tuottama silkkiproteiini fibroiini tehostaa rokotteiden säilyvyyttä. Fib- roiinia käyttäen rokotemolekyylit saadaan ikään kuin koteloitua biologisesti, rokotetehon kärsimät- tä. Menetelmää on jo käytetty hyvällä menestyk- sellä eläviä tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirok- koviruksia sisältävän MMR-rokotteen säilyvyyden parantamiseen.(Proc.Nat. Acad. Sci.)
Muistiinpalautusta M
uisti heikkenee iän myötä. Valitettava tosi- asia toistaiseksi useimmille meistä. Mut- ta hiirillä näyttää olevan toivoa. Heidelbergin yliopistossa Saksassa on tehty kokeita, jotka osoit- tavat ikääntyneiden hiirien muistin palautuvan ruis- kuttamalla aivojen hippocampukseen tiettyä virus- ta. Virukset lisäävät tämän muistista huolehtivan aivojen osan DNA-metyylitransferaasi-entsyymiä. Entsyymiä tarvitaan, jotta muisti pelaa. −Vastaavaa koetta ei liene vielä tehty ihmisille, mutta varmas- ti tehdään ennen pitkää. Ihminen eroaa biologises- ti kovin vähän hiirestä. Muistettavat asiat tosin ovat toisia.(Nature Neuroscience)
S
muutos ehkä vihje dementoitumisesta
veitsissä tutkija Stephanie A. Briden- baughin johdolla tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että henkilön kävely-
tavan muutokset (askelrytmi, askeleen pi- tuus, hidastelu, horjahtelu yms.) paljasta- vat alkavan dementian. Muutokset voivat olla aluksi aivan huomaamattomia ja vasta mittauksin osoitettavissa. Baselissa tehdyt tutkimustulokset esiteltiin äskettäin kan- sainvälisessä Alzheimer-tutkijoiden kon- gressissa Vancouverissa Kanadassa. Täl- lä on suuri merkitys, sillä parhaat tulok- set saavutetaan varhain aloitetulla hoidolla. (Medscape Medical News)
Epigenetiikka selvittää
skitsofreniaa V
)
aiheuttavat skitsofrenialle tyypilliset psyykkiset muutokset. (Focus)
uosikymmenien tutkimus ei ole päässyt juuri puusta pitkään etsi- essään skitsofrenian syitä. Nyt tun-
tuu, kuin genetiikan uusi innovaatio, niin sanottu epigenetiikka auttaisi. Se ei et- si syitä sairauksiin DNA:n (=perintöteki- jöiden) rakenteista sinänsä. Epigenetiik- ka etsii DNA:n toimintatapaa muuttavia tekijöitä. Ruotsalaistutkijat ovat huoman- neet, että skitsofreenikon valkosoluis- sa esiintyy runsaasti metylaatiota, jo- ta puolestaan eräät skitsofrenialääkkeet näyttävän vähentävän. Nyt epäillään, et- tä juuri DNA:n poikkeava metylaatio eli siihen sitoutuneet metyyliryhmät, -CH3