This page contains a Flash digital edition of a book.
H


NT3-proteiini kuuloa parantamaan?


arvardin yliopiston tutkijat ovat saa- neet yllättäen aikaan kuulon parane- mista antamalla kuulovammaisille hii-


rille sisäkorvaan NT3-proteiinia. Heidän haa- veenaan on tehdä sama kuulovammaisille ih- misille.


NT3-proteiini on niin sanottu neurotroofi- nen faktori (hermokasvutekijä), joka vaikuttaa muun muassa keskushermostossa. Sen käyt- tämiseen lääkkeenä voi mennä vielä vuosia, jopa vuosikymmeniäkin, sillä on mahdollis- ta, että NT3-lääkintä vaikuttaisi epäedullises- ti joihinkin muihin elimistön toimintoihin. Toi- vomme tietysti, ettei niin kävisi. (Focus)


E Laulugeenejä vain linnuilla ja ihmisillä


i liene sattumaa, että jotkut laulavat kuin linnut. Tutki- jat ovat keksineet, että par- haimmillaan ihmisiltä ja laululin- nuilta voi löytää jopa 55 vokali- sointiin liittyvää samaa geeniä.


Vokalisoinnin mahdollistavaa geenistöä ei ole tavattu muilla eläinlajeilla. Nämä havainnot ovat innostaneet jo tutkijoita kuvitte- lemaan, että lintuja voisi käyt- tää apuna puhehäiriöisten poti-


laiden hoidossa. Tätä on ehdot- tanut esimerkiksi tohtori Andreas Pfenning MIT:ssa, kun kyseessä on neurologisia häiriöitä aiheut- tava Huntingtonin tauti. (Science, doi.org/xqh)


J


Hauskuuteen voi tukehtua


V


ärilliset kuminauha- lenkit, niin sanotut Loom Bandsit, ovat jo Suomes-


sakin saatavilla ja kuumaa ta- varaa koululaisilla. Näistä mo- nivärisistä kumi- ja silikoni- lenkeistä voi tehdä näppärästi muun muassa rannekoruja. Ikävä kyllä lääkärin on aina- kin osittain pilattava iloa, sil- lä varoitus on paikallaan. Isos- ta-Britanniasta ja Skotlannista on jo tullut ikäviä uutisia: ”luo- misleluja” on juuttunut lasten neniin ja kurkkuihin. Jos kumi- nauhalenkki päätyy keuhkoi- hin saakka, on henkikulta vaa- rassa. (Journal of Laryngology and Otology)


54 54 K


Homoverelle helpotuksia


ielto käyttää homoverta verensiirrois- sa ei ole enää voimassa USA:ssa. Ter- veysvirasto FDA päätti, että vain niiden


veri on pannassa, jotka ovat olleet homo- suhteessa vuoden sisällä. Täyttä vapautusta ei ole siis annettu, mutta muutos on kuiten- kin merkittävä helpotus aiempaan nähden. Yhdysvallat seuraa tässä käytäntöä, joka on omaksuttu jo useissa maissa. Helpotuk- sia on tehty ainakin Englannissa ja Austra- liassa. Tiukkoja turvatoimia – muttei kieltoa verensiirtoihin – on lisäksi Italiassa, Meksi- kossa, Puolassa, Portugalissa, Venäjällä ja Espanjassa. Varovaisuuteen on syynä HIV:n lisäksi mahdollinen veren kautta tarttuva B- hepatiittivirus. (FDA, BBC)


uuri markkinoille USA:ssa työntyvä, nenäsuihkeena an- nettava insuliini tehoaa yllät- täen myös dementiaan ja Alzhei- merin tautiin. Suihkeena annet- tava insuliini näyttäisi parantavan myös tavallista työmuistia. Kyse on siis ”sivuvaikutukses-


ta”. Eikä olisi ensimmäinen ker- ta, kun lääkkeen niin sanottu si-


Viagralla ritariksi


V


iagran tehoai- neen sildenafii- lin kehittäjä toh- tori Simon Campbell, joka kehitystyön ai- kana oli lääketeh- das Pfizerin palve- luksessa, lyötiin uu- tenavuotena ritarik- si, eli hän sai aatelis- arvon.


Alun perin Camp- bell oli kehittelemäs- sä verenpainelääk- keitä, mutta sattuma puuttui peliin, ja niin syntyi lääke, joka on osoittautunut kullan- arvoiseksi niin lää- ketehtaalle kuin ko- ko saarivaltakunnal- lekin. (BBCnews)


Suihkeinsuliinista apua Alzheimerin tautiin


vuvaikutus on se, jolla lääketeh- das ansaitsee. Mainittakoon tässä esimerkiksi potenssilääkkeet, joi- ta kehiteltiin alun perin verenpai- nelääkkeiksi. Näemme ehkä vas- ta vuosien kuluttua, kumpi myy enemmän suihkeinsuliinia: diabe- tes vai Alzheimerin tauti. (Journal of Alzheimer’s Disease)


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60  |  Page 61  |  Page 62  |  Page 63  |  Page 64  |  Page 65  |  Page 66  |  Page 67  |  Page 68  |  Page 69  |  Page 70  |  Page 71  |  Page 72  |  Page 73  |  Page 74  |  Page 75  |  Page 76  |  Page 77  |  Page 78  |  Page 79  |  Page 80  |  Page 81  |  Page 82  |  Page 83  |  Page 84  |  Page 85  |  Page 86  |  Page 87  |  Page 88  |  Page 89  |  Page 90  |  Page 91  |  Page 92  |  Page 93  |  Page 94  |  Page 95  |  Page 96  |  Page 97  |  Page 98  |  Page 99  |  Page 100  |  Page 101  |  Page 102  |  Page 103  |  Page 104  |  Page 105  |  Page 106  |  Page 107  |  Page 108  |  Page 109  |  Page 110  |  Page 111  |  Page 112  |  Page 113  |  Page 114  |  Page 115  |  Page 116  |  Page 117  |  Page 118  |  Page 119  |  Page 120  |  Page 121  |  Page 122  |  Page 123  |  Page 124  |  Page 125